HasBean: PhilTer mk2 2015 Blend

Tässä filtterikahvin ystävälle, helppo ja hauska blendi. Ollut ja on, muistan näitä tilailleeni siitä lähtien kun niitä ilmestyi, koska… Siitä on helppo laittaa moccamasteriin purut, ja odotettavissa on varma hyvä kuppi. Eikä hinnalla pilattu, 250g/£5.

Aeropressin kautta tämäkin, kokeillen kahta annostusta. 18g ja 17g puruja, vettä 245g 87.5ºC, minuutin seisottelu inverted metodilla, sekoittelut alussa ja 40s kohdalla, sit kääntö pyöräytys ja 30s pressi päälle.

HasBean kuvailee tätä blendiä: Balanced, fruity, smooth, sweet.
Ihan varmasti onkin pehmeän tasapainoinen, fruity ei ehkä niinkään, mut makeus on, sellainen maitosuklaamainen hento.

Blendihän siis on sekoitus, ja tässä on kolmea papua:
40% Colombia El Meridiano Rioblanco Washed
40% Brazil Cachoeira Yellow Bourbon Pulped Natural
20% Colombia Finca Buena Vista Caturra Washed

Ja ei vieläkään tämä perushyvä kahvi päässyt pettämään.

HasBean: Finca la Ilusion, El Salvador

Tämä oli toinen kahvi joka oli WBC:ssä (World Barista Championship) Suomen Kalle Freesellä mukana. Tätä tilasin kotiin vaikkakin, hintaa on mielestäni aika kovasti, normaalisti en tilaisi näin kallista mutta uteliaisuus voitti.
Pussille 250g kertyy huimat 15puntaa, sillä voisi saada kaksi basic pussiakin.

Ensin laitoin pavut aeropressiin, totuttuun 17g/245g, 87.5ºC/1min steep 30s pressiin.
Maku löi kovin vahvasti kuvatun Spicy Liquoricen kielelle, mietin et tässäkö oma hypetykseni sit oli. Kupin viilentyessä siitä alkoi erottamaan mansikkaa ja kermaisuutta jälkimaussa, olin jo melko tyytyväinen.
Ihan sillä et annoin pavun levätä pari päivää pussin avaamisesta, ja laitoin 0.5g vähemmän papua reseptiini, niin alkoi maku selkeentyä.
Nämä Naturalit on välillä vähän vaikeampia kuin Washed papuset, IMO.
Nyt kupista tuli kirkkaampi, jossa lakritsin seasta sai haettua mansikan esiin, ja lopulta kermaista suklaisuuttakin. Tästä kermaisesta suklaisuuden nyanssista jäin miettimään, et onko HasBeanin Steve tarkoittanut juuri sitä kuvailleensa kahvia Red Velvet Cake:lla? Jaa-a, kuin lienee…

Piti siitä espressoakin tehdä, ja just olin vaihtanut myllyyn terät niin meni hieman säädöiksi. Häsän Kicker Blendillä olin saanut viimein karkeuden kohdilleen, ja ajattelin tämän menevän samalla. Väärässäpä olin, 30s ja pari kälyistä tippaa oli päässyt kahvikakusta läpi. Siis reilusti karkeammalle, ja annostus oli kahvan korissa 20g, sekin näytti kovin vähäiseltä, kun joskus täysi kuuppa on jo 18g:stä.
Vähän yllätyin kun läpi tuli 25sekunnissa 38.9g juomaa. Tätä piti valmistaa pari kertaa. Miksi? No, se oli SAIRAAN hyvää. Edellä mainitut makukuvaukset mukana, ja espressoksi tämä oli mukavan tuhti bodyltaan, juuri sellainen kuin tykkään, ei liian pliisu. Ellei olisi ollut vaakaa, olisin voinut väittää pitkään vastaan siitä, paljonko oli annostus ennen ja jälkeen.

Mutta suurin kysymys: Onko tämä 250g/£15 arvoista?

Vastaan itse itselleni: Välillä on hyvä katsastaa myös sieltä budjetti aidan takaa niitä kalliimpia kahveja, onko ne niin hyviä kuin väitetään. Tämä oli, mutta pidättäyn silti huokeammissa, ja jatkan järkyttävän shokeeraavan hyvän kahvin metsästystä läpikäymällä mahdollisimman monta erilaista farmia, maata ja paahtimoa.

Loppuun HasBeanin Cupping Notes:

Strawberry milkshake, red velvet cake, mausteinen lakritsia, creamy, clean.

Clean Cup: (1-8): 8

Sweetness: (1-8): 8

Acidity: (1-8): 7

Mouthfeel: (1-8): 8

Flavour: (1-8): 7

Aftertaste: (1-8): 6

Balance: (1-8): 8

Overall: (1-8): 8

Correction:(+36): +36

Total: (max 100): 98

HasBean Malawi Msese Nyika Geisha

Kahvi jota Kalle Freese käytti World Barista Championship kisoissa, ja hyvin käyttikin (sprudgelive) . Koskaan ei ole Suomi vielä menestynyt noissa kisoissa niin korkealle. Semifinaaleihin pääsi 12 maata, joista Suomi yksi, lopulta sija 9.
Kallen esitys oli mielestäni pirun kova, niin se oli kyllä kaikilla 12 kilpailijalla (vähän Ranska yllätti finaalipaikallaan, ei siitä enempiä), mutta kahvia piti päästä maistamaan, sillä onhan se nyt se millä kisataan.
(on kait pussin etiketissä kirjoitusvirhe, luulis sen olevan Nyika, eikä Nykia)

En ole vieläkään saanut sitä espressoksi asti, ja joudun luultavasti tilaamaan uuden pussin, sillä tämä on aeropressilläkin niin turkasen hyvää.

HasBeanin sivuilta noukittuna, makukuvaus:
In the cup expect lemon citrus flavours and a huge floral hit. But it takes a left turn into toffee sweetness, and a mouthfeel and taste that only remind me of my childhood and Nesquik chocolate milkshake.
Enpä nyt tuosta viimeisestä niin tiedä, mutta muuten osuva.

Kahvin takana on vähän enemmänkin, laittaisin linkin sivuille, mutta olen huomannut että kun häsällä vaihtuu pavut, niin linkit menevät tyhjille sivuille. Siksipä tylysti pastean tähän tekstit:
“Grown in the Viphya north hills on the grassland plateau overlooking lake Malawi, this micro lot is a mix of Nyika (which is a dwarf hybrid of Catimor 129, developed in Malawi) and the much-prized Geisha varietal. Geisha is an ancient and very rare coffee variety that has gained a lot of favour of late, but it’s very low yielding and vulnerable to disease and pests. The Nyika is the opposite; high yielding, hardy and strong, but Catimor is less desirable to the coffee buyer who doesn’t taste it.

Luckily, this coffee was part of a competition called the Taste of Harvest (ToH), where the lots are all cupped blindly. It’s a competition that is held in a few African countries, and the coffee won outright for Malawi.

The farm is located on the Viphya plateau which is in the eastern part of the Mzimba district, in northern Malawi. It’s approximately 85 km south of Mzimba town, and 165 km south of Mzuzu (the regional capital).

After pulping, the coffee is fermented underwater (using clean water from local rivers) for 12–36 hours, in order to remove remaining mucilage. Post-fermentation, coffee is washed and graded in sorting channels. The processing water is redistributed into seepage pits.

Parchment is then placed on pre-drying beds for 2–3 hours, until any surface water has evaporated, before being transferred to African raised beds in layers of 3–5 cm. The parchment is turned regularly in order to prevent it cracking, and it’s covered during midday heat to ensure uniform drying. The coffee is removed from the drying tables when moisture levels reach 10.5–11%, and is finally placed in conditioning bins in the parchment shed.”
Tuossa lajikkeista, farmin sijainnista ja prosessoinnista. Tarkkaa on, hyvin mielenkiintoista sekä ihan basic brassi bourbonille hyvää vaihtelua.

No mitäs mitäs, kovat on jutut ja niin on odotuksetkin.

Aeropressillä pari-kolme kertaa hain hyvää kuppia, ja sain muistiin kirjoitettua seuraavaa…
Lemon (lime like), clean, fruity!
Mielikuva Mojito drinkistä ilman alkoholia, kevyesti soodalla.
Sanoin jo fruity ja lemon, eikä niitä oikein voi toistaa tän kanssa liikaa ollenkaan, on hyvässä vauhdissa tän kahvin kanssa.

HasBean Bolivia Finca Bolinda

Boliviasta olen joskus kirjoittanutkin, kuinka siellä on tuon kokan kanssa kova kilpailu kahvin kasvatuksella. Ja näyttää että kannattavampaa paikallisille on edelleen koka.

HasBean on ennenkin samalta viljelijältä Felix Copa Calle:lta ostanut kahvia, tyypin kahvia on muuten käytetty Irlannin Brewers Cupissa 2011 Keith O’Sullivanin toimesta, joka muuten voitti koko kisan tuolloin.

Mutta nykyään… Felix on lähtenyt tilaltaan, siellä sattuneiden “leaf rust” ja muiden ongelmien saattamana E-Yungasiin kokan pariin.
Kuitenkin alueelle on jäänyt kahvin viljelijöitä, joilla ei ole isoa satoa mutta koittavat niillä tulla toimeen.

Tämä kahvi tulee 30viljelijän porukalta Bolinda Cantonista, jotka poimivat Felixin jälkeen jättäneitä marjoja.

Speksejä:
Country: Bolivia
Region: Caranavi – Bolinda
Farm: Finca Bolinda
Farmer: 30 members
Harvest & process date: 3rd August, 2014
Pulp: yes
Washing: mechanical
Fermentation: aerobic – no water
Fermentation time: 12 hours
Drying: mechanical dryer
Drying time: 38 hours’
Altitude: 1,400–1,600 m.a.s.l
Varieties: Caturra

Omat makuhavaintoni jotka naarmutin kynsillä pöytään olivat:
Peach, sweet, valloittava maitosuklaa ja täyteläinen body.

HasBean Rwanda Micof Mibirizi

Länsi-Ruandasta Mibirizin pesuasemalta tulee aika helmi kahvipapunen.
HasBeanin sivuilta nopeasti poimittuna prosessointi:
“The Mibirizi coffee undergoes meticulous processing and quality control, beginning with careful selection. The cherries are carefully picked when they’re fully ripe. The dry-and-wet fermentation process follows after pulping, and the beans are fully washed with spring water from the mountains. Finally the beans are slowly sun-dried and hand-sorted many times to perfection by women, many of them survivors of the genocide, who work hand-in-hand with their neighbours.”

Sellaista, kotona tämä aeropressiin ja makutestiin.
Odoteltavissa on kuvauksen mukaan:
“In the cup this coffee has a huge mouthfeel with caramel and butterscotch sweetness. Unlike the previous lot we had, this has huge amounts lemon-citrus acidity and a tea-like finish. ”

Itse kaivelin tätä hetken, ja raapustin harakanvarpailla paperille seuraavasti:
Makea, sitrusmainen, hyvin tea-like maku lopussa.
Mikä tästä tulee yhtenäisesti mieleen mielikuvaksi olisi hedelmä ässä-mix, ei niitä kirpeitä, vaan mehuisia.

Kolme pussia on tuossa häsältä, pitänee ottaa kynän kanssa makutuomiot muistakin.

Bolivialaista Starburstia kupissa

Bolivia on kiehtova maa, ja sen kahvit kanssa. Tästä kirjoitin lyhyesti aiemmin, ja tällä kertaa kun sain pari pussia hasbeanilta kotiin, niin ajattelin ottaa yhden ja kirjoittaa siitä ensikosketuksia.

Kahvi on Has Bean Coffeen Bolivia Finca Canton Uyunense Teodocio Mamani Honey Processed Typica.
Eli Farmi on Teodocio Mamanin ja Canton Uyunense on kunta Caranrvissa, kahvi on honey prosessoitua Typica lajiketta, siitä siis tuo pitkä nimi.

Kuva: HasBean Coffee

Boliviassa on erittäin harvinaista tämä prosessointi, luultavammin ainoa, joten eräänlaisesta harvinaisuudesta on siis kyse.
Teodocio asustaa farmillaan vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa, farmi koostuu 6000 pensaasta kahden hehtaarin sisällä, täältä voi lukea tarkemmin miten keräys ja sen sellainen tapahtuu tuolla.

Makuja on häsän sivuilla ja pussin etiketissä luonnehdiltu seuraavasti:
Mustaherukka Opal Hedelmät (Starburst), tumma suklaa, mansikka Opal Hedelmät (Starburst).

Itse Starburstien ystävänä halusin vielä kovemmin päästä tuota testaamaan.

Ensin otin aeropressin taisteluvälineeksi ja hyökkäsin kimppuun 245g vedellä ja 17.5g puruilla.
Otin kaksi kontaktiaikaa, 1min ja press sekä 1:30 ja press, molemmat 91C asteisella vedellä.

Pidemmällä uutolla sain muistiinpanoihin kirjoitettua: Mustaherukka starburst, tumma suklaa ja sweet.
Lyhyemmällä sit kuppi oli paljon kirkkaampi, ja siitä kirjasin: Mansikka starburst sekä sweet, matala hapokkuus.

En tiedä kummasta pidin enemmän, riippuu aika paljon koska haluaa minkäkin makuista.

Sit Rocket R58 lämpimänä odottelemassa testiä. Netissä sanottiin tämän toimivan myös essona, joten pakkohan se on kokeilla.

Ensin latasin kauhaan 18,2g (0,2g tuli vahingossa, enkä jaksanut sitä poistaa), vesi tuli kakusta aika hulinalla läpi, ja pitikin katkaista se jo 20s kohdalla. Puntari näytti reipasta 47g, tämä meni viemäriin.

Toinen yritys, 19g kauhaan ja kahva kiinni koneeseen. Nyt lähti mukavasti valumaan, ja 25s kohdalla katkaisin ja laitoin kupin vaa’alle, näytti 25,4g. Otin kuvan ja maistoin, aika yllärihyvä, ei mikään tuhti, mutta erittäin selkeä mansikan maku pöllähti, makeutta oli sen verran kuin jossain mansikassakin voi olettaa olevan, hapokkuus oli samankaltainen kuin olisi yhden starburstin juuri syönyt.

Pöydällä olisi vielä toinen Bolivialainen pussi ja yksi Etiopialainen, niistä enemmän seuraavissa postauksissa.

Kicker Mk4

Hasbeanilla on pitkään jo ollut listoilla espresso blendi Kicker, ja olen sitä kauan sitten tilannutkin, silloin se ei kovasti säväyttänyt. Nyt kun pussin kokoonpano vaikutti hyvältä, annoin sille mahdollisuuden ja laitoin tilaten.

Blendi siis menee näin:

(40%) El Salvador Finca Los Alpes Washed Pacamara

(40%) Colombia John Lizcano Washed

(20%) Ethiopia Aricha Washed

Säädöissä ei tarvinnut myllyyn koskeakkaan, ja ihan ensi annostuksella (17,5g) osui sopiva määrä (~28g) kuppiin 25-28s valumisajassa.
Odotin saavani aika basic makuisen shotin, jossa olisi ollut jokin yks säväyttävä nyanssi.

Pieni lisäys tässä vaiheessa on paikallaan… nimittäin ennen tätä, oli oma koneeni ollut kylmänä 3vko reissun takia, ja siksi ettei kotona ollut tuoreita papuja.
Nyt siis kun odotin tuota pussia postiin, putsailin konetta ja ajoin siitä vettä läpi, joten odotukset oli kovat.

Pussi postista ja Rocket R58 tulille, vähän papua myllyn läpi et vanhat purut lähtee pois tieltä. Sit vaa’an kautta niin pavut, kuin myllyn jälkeen kahvakin. Tamppaus ja kahva kiinni, vipu ja peulakot ylös.

Kupissa oli nyt sit se kauan odotettu espressoshotti, hyvältä näytti crema päällä, ei liian vaalea eikä liian tumma.
Annoin hetken viilentyä ja sit sippailemaan…

Heti tuli maussa vastaan appelsiini, tämä jäi ensimmäisenä kanssa mieleen. Kun vähän lisää maistelin niin sain kupin lopulla vielä tuon etiketin lupailemat sorbetin ja limpparin vivahteetkin mukaan.

Hieman arastelin alkuun tilauksen kanssa, kun hasbeanin sivuilla tätä sanottiin vaikeaksi, et pitää osua tarkkaan sweetspotin kanssa että onnistuu, mut turhaan huolehdin. Tais käydä munkki et osuin noin nopeasti, tai sitten tämä oli jokin myyntijuttu.

“This particular one is a super premium, super delicious, challenging, difficult blend that sings like an angel when it is right.

 This blend may need a machine and a level of precision to get exactly right, so it’s not for the uninitiated, and certainly not for the faint hearted. It will take work to nail it just right, but when you do it is an amazing blend.

 When it is right expect a bright espresso with sweetness and substance, with sherbet lemons and oranges, and a vibrant effervescence that works super well in espresso and cuts through the milk in a pleasing way. A grown-up coffee blend.”

Pari cappuccinoa olen tehnyt, ja mukavasti tuo maistuu maidon läpi siinäkin jättäen makeuden ja appelsiinin maun mukaan.

Kolme papua kupissa

Nyt vaihteeksi kahviaiheinen postaus.

Kuvassa oikealla oleva espresso blendi Kicker ei mahtunut tän kertaiseen postaukseen, mut myöhemmin sit

Aiemmin olin pitkään ilman papuja. Nyt niitä sit on, nimittäin tilasin Englannista HasBeanilta muutaman pussin, sit kaveri toi mukanaan Tukholmasta Drop Coffeelta yhden pussin, niin nyt kylvetään makujen maailmoissa.

Kun olen näitä pyrkinyt juomaan mahdollisimman vuorotellen, niin aina meinaa unohtua et miltäs se yksi niistä kahveista taas maistuikaan. Nyt otin sit aeropressin käteen, ja tein kolme kuppia peräjälkeen, sen verran että lämpömittari näytti ensimmäisen ja viimeisen kupin välillä viiden asteen eroa.

Mitä mulla sitten oli tuossa testailtavana/maisteltavana?
Kaikki pavut ovat hyvin paljon toistensa läheltä, E-Amerikasta. On Guatemalaa, Nicaraguaa ja Costa Ricaa, eli melkeen kaikki naapurimaita. Lainatakseni hieman kahvinkeitin.info sivuilta:
“Keski- ja Etelä Amerikka tuottaa kasvatusalueista eniten kahvia. Latinalaisen Amerikan kahvit ovat tunnettuja tasapainoisuudestaan, sopivasta mediumi-koostumuudesta ja puhtaasta lopputuloksesta. Joissakin tämän alueen kahveissa happamuus nousee selvästi esille muiden makuominaisuuksien joukosta; niissä on hienon hieno kirpeä makusäväys.”

Elikkä, ensin lusikka upposi kuppiin, jossa:
Nicaragua, Finca Limoncillo, Washed, Longberry.
Kirjoitin ylös seuraavaa: Luumua, miedon hapokas, lopussa vahva persikan maku, kirkas.
Etiketti aina värikäs hasbeanille tyypillisen tyylikäs, “aavistuksen” väritetty.

Sit oli lusikka Drop Coffeen La Foliessa.
Guatemala, La Folie, Wet and Dry milling, Bourbon ja Bourbon 300.
En ihan ymmärrä tuota etiketin mukaan kerrottua käsittelytapaa, mutta jotenkin yhdistän sen samanlaiseksi kuin pulped natural olisi, en sit tiedä (joku voisi tästä kommentissa vaikka valaista, sikäli kun tietää paremmin niin saan tän oikein). Washed Bourbon.
Muistiinpanoista löysin seuraavaa:
Vihreän omenan vahva maku ja hapokkuus, suuntuntumassa vaniljaa sekä pähkinää, kirkas.
Pirtsakka kuppi, tulee jotenkin alkusyksy mieleen.

Vimosena oli Costa Rica, Finca de Licho, Yellow Honey, Villa Sarchi.
Tämä oli näistä vaikein, ehkäpä siinäkin mielessä että oli viimeinen, mutta myös niin monivivahteinen.
Kirjoittelin kuitenkin aika lailla samoin kuin etiketissä, vaikken ollut tätä tilaamisen jälkeen lukenutkaan. Eli jotain meni oikein tämän kanssa (vaikken vadelmaa nyt huomannutkaan).

Mehukas, lopussa ensin hunajaista makeutta jota seuraa suklaamainen viipyilevä maku, tuhti.

Lopuksi kun näitä katselin ja naputtelin kynällä vihkoon, hiffasin laittaa nämä järjestykseen:

Aamulla Finca de Licho, päivällä La Folie ja illalla sit pirteä Finca Limoncillo.

Back to the Future 3D w/ Has Bean Coffee

Muistatko vielä elokuvatrilogian Back to the Future?

Itse muistan jipottaneeni näitä nuorempana, vaikka näillekkin leffoille on käynyt kuten monille muille hyville vanhoille. Ne eivät sitten vuosien päästä olekkaan niin hyviä kuin muistaa, esimerkkejä on monia… Commando, The Never Ending Story, Rambo, The Goonies, ja lista vain jatkuu.

Palanen menneestä hyppäsi tänään takaisin kun posti toi ovelle HasBeaniltä tilatut pavut. Yksi pusseista on siis “Back to the Future”, espressoblendi jossa on 33.33333333% Indian Peaberry Bold, 33.33333333% Ethiopian Kebel Konga, 33.33333333% Burundi Ngozi Murama.

Notice: HasBean “barista towel”

Kuvaus mausta on sivujen mukaan; big body, crisp acidity, depth of flavour, malty sweetness, spicy.

Jo toisella yrittämällä sain näitä makuja hyvin mielestäni esiin, 18g kahvia ja 25g juomaa, jos jokin näistä pitää hyvin paikkansa on tuhti body, lopulta jäi suuhun maistumaan juurikin kevyt makeus ja aavistus pippurimaisesta puraisusta. Sinänsä ei mikään tajunnan räjäyttävä espresso, mutta ihan kelpo varsinkin maitopohjaisiin juomiin, ja itse pussi sinänsä jo tarjoaa jotain vaihtelua.

88mph

Nautiskelin lasit päässä shotin myhäillen pussin tarralle, jolle saa 3D fibat laseilla. Takatarrassa on QR-koodi joka osoittaa In-My-Mug (jakso 225) sivulle, tämän olin kyllä jo katsonut tilatessani, mutta nyt lasit päässä puhelimen näytöltä (en ole vielä kokeillut tabilla) näytti hienolta.

screenshot QR code

Loppujen lopuksi tästä pavusta jäi ihan ok fiilis, jäi ns. hyvälle tuulelle tästä. Ei ehkä kuitenkaan uudelleen tilaukseen menevä, mutta ei jää kaduttamaan että tilaus tuli tehtyä. Ja jollei muuten, niin jokseenkin jonkinlainen keräilykappale.

Tosiaan, miksi siis blendille on annettu tämä nimi? No tuohon aikaanhan kelloja tullaan jälleen monissa maissa kääntämään kohti kesää, joten tapahtuu ikään kuin paluu tulevaisuuteen, nerokasta!!!

510 starter kit out-of-box, suklainen ristretto

Aikansa pöydällä avaamista odottanut paketti koki tänään käyttöön vihkimisensä. Nimittäin elektroninen tupakka “510 get started kit“, paketti on röökkiaskin kokoinen, ei paina mitään. Nesteet on tilattu erikseen eivätkä nämä kyseiset sisällä nikotiinia.

Oli jokseenkin loogista avaamisen jälkeen avata patruuna, laittaa sinne kolme tippaa nestettä, ladata jonkin aikaa akkua (sitä pidempää päätä missä on tuo valokin). Sitten vain osat kiinni ja höyryttämään.

Neste pulloissa on lapsilukko, samanlainen kuin joissan wc-ankkaputiloissa. Hyvä, ettei esim. vahingossa leviä auetessaan pitkin taskuja/laukkuja/lasta.

tavarat paketista levitettyinä

USB-laturissa

Lopputuloksena voisin sanoa savun olevan tuhti, ja 510 kessun hyvin slimmi. Paketti saa myös bonuksen sisällä olevista paikoista laturille, akulle ja häntäpäälle.

Illan ratoksi huomasin Hasbeanin Brazil Espresso Perfetion olevan jo lämmennyt (otin sen aiemmin pakkasesta sulamaan), oli ihan pakko koittaa sitä. Etiketti ja sivu lupaavat kuppiin hyvän setin: In the cup expect body, sweetness and creaminess, chocolate with walnut and a gorgeous finish.

Elektran portafiltteri

Ja Silvialla + VST filsulla hain alkuun jo 18g/30g, eli meni jo ristretoksi, mutta pirun hyväksi sellaiseksi.
Kokeilin saman Elektralla, ja kas, ei tarvinnut ihmetellä. Jotenkin selkeämpi E:llä, rikkaampi(?), kun taas S:llä kupissa oli todella tuhti body.
Hyvä++, tämä maistuu jälleen, kun ei aikoihin ole suklaisia espressoja (noh, vaikka olivatkin ristrettoja) maistellut.
Toimii varmasti myös maidon kanssa.

Aikaa tässä postata tänään näköjään, kun odotellaan iltahoitajaa antamaan antibioottia suoneen.
Terveydenhuollolla ja armeijalla tuntuu olevan yksi yhteinen tekijä, odottaminen.