Posts Tagged ‘aeropress’

Hasbean Arbar El Oasis

Hasbeanin sivut alkoivat pitkästä aikaa kiinnostamaan, kun Gardellilta tullut jo aina kauan tilattua. Viimeksi sieltä sai uuden tyylisiä pusseja, joista kaikista kolmesta jäi se sellainen repäisy juttu käteen. Pavut sai uudelleen sijoittaa muihin pusseihin, lähetin tästä palautetta ja sain vastauksen, että “näin saattaa käydä tyyliin 5% pusseille, ollaan ehkä pahoillaan”.

Pidän siis sieltä tunkkini jonkin aikaa muualla.

Jokin aika sitten sain tarpeekseni kaikista hedelmäpommi kahveista, oikein trooppisen mehukkaista, marjaisista ja makeista vaaleista täsmäohjuksista. Niin nyt olen ollut liian kauan ilman niitä, juoden luumumaisia, suklaisia, rusina ja pähkinä jne kahveja. Aloin oikein kaivata kunnon hapokkuutta ja makeutta suodatinkahviini.

Costa Rica – Arbar El Oasis

Tämä kuulosti hyvältä: “In the cup it’s like someone has slipped in a big glug of 5 Alive Tropical Hit fruit juice! This coffee is all peaches, pineapples and oranges, with a really complex but delicious fruit sweetness.

  • Country: Costa Rica
  • Region: Western Valley
  • City: Lourdes de Naranjo
  • Farm: El Oasis
  • Farmer: Carlos Arrieta
  • Micro mill: ARBAR
  • Altitude: 1,600 m.a.s.l.
  • Varietal: Caturra
  • Processing system: Yellow Honey

Aeropress ja lusikka kuppiin. Tähän väliin välihuomio, olen kärsinyt (porsastanut) keuhkoputkentulehduksen ja kierinyt miesflunssassa. Mutta nyt pahin alkalin maku on irronnut kieleltä, ja olen valmis tuomitsemaan kahveja.

Oh my! Tiedättehän Ananasviipalesäilyketölkin mehun? Tässä oli ihan sama fiilis, lopuksi vielä kääntää maku appelsiiniksi. Aika upea kokemus. Viilentyessä tästä lähti hyvät persikat vielä mukaan.

Mokkamasteristakin sai makua, sieltä enempi persikan mehumainen, mutta makea kuitenkin.

Sommelier cup brygg

Ja mikä vielä hienoa tässä, niin sain juoda kaiken uudesta kahvikupista. Sommelier Cup Brygg, on tämän strutsin munan näköisen kupin nimi.

Iso on, kahviakin kaadetaan vain tuohon merkille asti, n.2dl. Vähän fancy pancy, mut mikäs teet.

Ei huolta, en ole seonnut ja maksanut tästä täyttä hintaa :)

Advertisements

20170425_092838

Tänä vuonna tuli käytyä parina päivänä Helsinki Coffee Festivaleilla, perjantaina ja sunnuntaina.
Syynä oli, et mua kysyttiin puhumaan aeropressistä kansalle. Toki suostuin, sillä ainahan kahvista jaksaa puhua, vielä mukavampaa on jos joku kuuntelee.
Perjantai oli ammattilaispäivä joten paikalla ei ollut niin paljon porukkaa. Pidin oman esitykseni alhaalla päälavalla, vastailin haastattelijan kysymyksiin perusasioista ja sit loppupuolella tein samaan aikaan pari kuppia. Ensin kerroin vähän itsestäni ja suhteestani kahviin, miten aeropress toimii ja kenelle/mihin/koska/jne se sopii. Sitten näytin käytännössä miten homma tapahtuu, sit toisenkin kerran vielä ja siitä maistatutin yleisölle sen verran kun kupista riitti jakaa. Kahvina käytin Caffin Etiopian pestyä Shakissoa, siinä tulee kupissa mukavasti bergamotti, sitrus, marjaisuus esiin silti kupin ollessa kevyt ja kirkas.

Sunnuntaina olin kakkoskerroksessa lavalla, siellä yeisöä oli reippaammin, oikein mukava. Mutta käytössä ei ollut headsettiä vaan kapula mikit, johon puhuminen ja samalla vähän käsillä tekeminen osoittautui hankalaksi. Taakse ei kuulunut kait kovin hyvin, ja juttuakin olisi riittänyt enemmän kuin ehdin sepostaa. No, kuitenkin siitä tuli selvittyä ilman kaatuneita kuppeja tai vastaavaa, kaikki tarvittavat tavaratkin olivat mukana, ihme.

Hieman kierreltiin siinä molempina päivinä, perjantaina kun oli väljempää tuli ehkä enemmän katsottua. Päälavan edessä oli heti Johan & Nyströmin piste, pysähdyin kuin laakista kun silmiin pisti MavamSitä ihastelin ja otin hätäisen kuvan edestä kun en siinä just päässyt taakse. Tuo under counter espresso machine on aika lailla kahvinörtin kostea uni, puukahvoineen kaikkineen… Multa tultiin kysymään haluaisinko kenties jotain, no tottahan espresson halusin, ja seurasin kuinka kiltisti kone valutti shotin. Se muuten maistui to-del-la hyvältä, ja maistellessa mietin sitä fruity/sweet/medium acid espressoa, että johtuiko se hyvä maku ihan innostuksestani koneeseen, vai kuin. Mutta niin tuo The 5th Estate valittiin myöhemmin vielä vuoden epressoksi, ettei siinä ihmettelyille enää sijaa.

20170421_135454_001

Tästä tuli mieleen, että valittiinhan tuolla mös vuoden suodatinkahvikin, sen pokkasi Rost & Co Guatemala Finca Montejo. Maistoin perjantaina tätä ja myös Tansanialaista sesonkikahvia, en vain osannut silloin ostaa mukaan vielä. Sunnuntaina kun voittajakahvi oli jo selvillä niin eihän sieltä enää myytäväksi riittänyt. Onneksi Samuli siinä tuttuna veijarina pisti mulle mukaan yhden avatun pussin.
Paikan päällä kuppi oli parempi kuin kotona tein, maku oli omenaa ja persikkaa, hedelmäisen makeaa, hienostuneisesti kirkas kuppi. Kotona kun tein, kupista tuli hieman, miten sen sanoisin… Tuhdimpi, niin että maut eivät olleet enää niin kirkkaita ja puhtaita, vaan jykevämmin tulivat esiin (no olipas helposti selitetty).

20170425_104041

20170424_200329

Kotiin ostin J&N:n pisteeltä Burundin Heza Gitweä, tällä Joakim Dyhr tuli Brewers Cupissa pronssille. Tänä aamuna pressasin siitä kupillisen, kirsikkaa-vadelmaa, näin nopeasti tämä läpikäytynä, linkistä voi lukea tarkemmin kahvista.

20170425_104000

Muita palkintoja meni mm. Vuoden Kahvila: Kaffa Roastery, ja vuoden paahtimo: Lehmus Roastery Lappeenrannasta. Lehmus on itselleni ihan uusi kokemus, enkä tajunnut tuolla käydä maistamassa pisteellä heidän kahvejaan, pitää myöhemmin tilata testiin.

Voittajiakin ratkottiin, Brewers Cupissa Aleksi Kuusijärvi (Sävy, El Fant & GLC paahtimo) nappasi ykkös sijan. Suomen Baristaksi tuli toisen kerran putkeen Jarno Peräkylä (Caffi). Toivottaisin onnea, mutta sitä taisi olla jo riittävästi taidon lisäksi äijillä, joten toivotankin sen sijaan terveyttä, lisää menestystä ja kaikkea hyvää jatkoon!

Loppuun kuvia omasta puuhastelustani tuolla.

20170425_105427

20170425_105356

20170425_105227

DSC00112

DSC00118

DSC00122

20170425_105253

DSC00100

DSC_3658

Pitkään on pitänyt Tapanilta Maja Coffeelta (omistaja/paahtaja) hakea papua, mut enpä ole saanut aikaiseksi.
Nyt oli hyvä kun Tapani oli autolla meillä päin, niin sovittiin kotiinkuljetus, aika helmeä!

Facebookissa Maja Coffeella on sivut, sieltä kopioituna: “Maja Coffee Roastery is nano coffee roastery and small cafe at Lehtisaari, outskirts of Helsinki. Close to nature, laid back feel, high quality product”.http://www.majacoffee.fi/

Eli pienellä mennään (vielä), mutta taso on korkea. Sanon ihan puolueettomasti, vaikka nyt tutun paahtimo onkin kyseessä.

Kolme pussia valkkasin, Ruandalaista, Kenialaista ja Etiopialaista. Laitoin postista seuraavana päivänä saapuneet Gardellin kahvit pakkaseen, sen verran kauan olin näitä himoinnut, että halusin keskittyä kokonaan tähän satsiin.

Ruanda
Kamigeri & Gasumba

DSC_3661

DSC_3663

Laittelin näitä aeropressillä ja aika hyvin sain tästä makua: maitosuklaata, kiivihedelmää, punaherukkaa ja olin vielä alleviivannut tämän tasapainoiseksi.

Kenia
Kamwangi Peaberry

DSC_3662

DSC_3664

Omat raapustelut: vesimeloni, lime, mansikka/vadelma.
Tästä tuli myöhemmin oma suosikkini, ja pussin pohja tuli yllättävän nopeasti vastaan.

Etiopia
Anasora Natural

DSC_3659

DSC_3665

Kynästä paperille: pähkinää, punaista omenaa, tuhti runko.

Tätä juodessa olin auringossa partsilla, en tiedä olisko tuonut makuun lisää tämä atmosfääri ja pössis. Mut hyvin nautiskelin kupin, pienillä hörpyillä koko kupin, sopivan viileänä.

Aika nopea kirjoitus vähillä kuvilla, mutta alkanu kevät röyhistellä rintaansa, niin aika kuluu paljon muualla kuin koneen äärellä.
Yritys postata lähiaikoina lisää, viimeistään kun taas HCF (Helsinki Coffee Festival) tulee ajankohtaiseksi.

Hyvää kesän odottelua folks!

DSC09690

Sillä sekunnilla kun Facebookissa tuli julki Italian coffee roasting kilpailun voittaja, iskin itseni Gardelli Coffeen sivuille. Aika mairittelevat on saavutukset Rubensilla:

AWARDS AND ACHIEVEMENTS

1st place 2017 WCE Italy Coffee Roasting Championship (Rubens Gardelli) 
1st place 2016 WCE Italy Coffee Roasting Championship (Rubens Gardelli)
World Brewers Cup 2015 PROJECT (the single-tree lot, the embryo-focused process, the manual hulling) 
1st place 2015 WCE Italy Brewers Cup (Rubens Gardelli)
1st place 2015 WCE Italy Coffee Roasting Championship (Rubens Gardelli) 
2nd place 2014 WCE World Brewers Cup (Rubens Gardelli) 
1st place 2014 WCE Italy Brewers Cup (Rubens Gardelli) 
1st place 2014 WCE Italy Coffee Roasting Championship (Rubens Gardelli)
Sivuilla tulee ensin kalliit kahvit, jotka saivat ensin pienen irvistyksen aikaan, mutta siitä alaspäin selatessa oli sitten taas normaali hintaisia kahveja. Joka sinänsä outoa, sillä luulin näiden paahdon laadun osoitusten kertovan hieman kalliimmasta paahtimosta, vaan uskalsinpa tilata kotiin kolme pussia joutumatta syömään kynsiä loppu kuukauden.

DSC09692

Kolme pussia tuli infokortteineen, hienoine sellaisineen, sekä kortit että pussit siis. Mukava saada näissä mukaan kunnolla tietoa, näissä ensimmäisenä pistää silmään tämä SCAA score. Pisteetkertyvät monesta eri alueesta kahvissa, lista on aikamoinen ja sn voi käydä lukemassa SCAA:n (Specialty Coffee Association of America) sivuilta linkistä. Sanotaan lyhyesti että Speciality tulee pisteillä 80-100 välillä, sataa en ole koskaan tavannut.
Kehaistaan Gardelli Coffeen sivuja, niillä oli helppo selailla ja olivat selkeät. Tilaaminenkin uli ilmoitusten mukaan suhteellisen nopeasti, postista sai paketin noutaa, ja silloin posti sekoili. Oli mennyt paketti toiseen postiin ja sieltä se lähetettiin omaan lähipostiin, tuli parit lisäpäivät ihan turhaan.

Kaikki kahvit ovat paahdettu sopimaan niin filtteriin kuin espressoonkin, tämä toki laittaa itseni aina varpailleni (tulee heti olo, että toisessa ei salettiin tule toimimaan).
Käydään nämä läpi aeropressillä sekä espressona että kahvimaitoon tehtynä tuplaespresson cappucinoon, muistivihko jälleen kaapista esille, vaikka aika tuoreessa muistissa nämä ovat vieläkin.
Aeropressillä 17.5g / 245g / 87C / 1min + 30-40s press. Espresso 20g / 40g. Cappuccino doppioon + Valio Kahvimaito.

Mora Mora, Etiopia
Cup Score 91.25

Hibiscus / Strawberry / Lime / Maple syrup / Cocoa

Mora Mora                Ethiopia
   Producer                Country

             Shakiso                 2000-2200 mt
Region/Terroir         Elevation
   Dry (natural)            Heirlooms
Fermentation           Cultivar
    January 16              August 16
     Picked in              Landed in
         3000 kg              GrainPro bags
     Lot size                Arrived in
                                     Self-made
   Rubens Gardelli     drum roaster
  Roast profile by    Roasted on

DSC09703

DSC09701

DSC09707

Joku voikin huomata tuon cupping lusikan olevan aeropress kilpailulusikka ;)

Tässä epäonnistuminen pavun paahtoasteen kuvaamisessa, en tiedä miksei flickri enää anna mun muokata kuvia, joten otinkin tämän sillein, et laitan asteen vaaleammaksi myöhemmin. Mutta pavun koko ja crack tulevat jotenkin näkyviin.

Muistivihko:
Aeropress
Ryhdikäs, mansikka, lime, kookos,, tikkunekku

Espresso
Hyvä tuhti body, samat maut kuin filtterinäkin, toffeemainen (maple syrup?) maku työntyy ehkä eniten esille

Cappuccino
Hieman yllättävästi mansikan maku puski maidon kanssa esille, joten voinen sanoa mansikkapirtelömäiseksi

Hyvin, hyvin maukas elämys. Epäilyni karisivat Gardelli Coffeesta ja odotukseni samalla palkittiin. Toki ensimmäinen onnistunut kahvipussi laittoi odotuttamaan toisista suuria elämyksiä, kuitenkin odottelin seuraavaan päivään, sillä taas oli näistä kahvikiintiö täynnä.

Muhura, Rwanda
Cup score 90.00
Blueberry / Morello Cherry / Dried fig / Cardamom

Several small farmers    Rwanda         
Producer             Country
        Rulindo             1600-1700 mt
Region/Terroir       Elevation
  Dry (natural)       Red Bourbon
 Fermentation        Cultivar
       May 15             September 16
   Picked in            Landed in
          1200 kg               GrainPro bags
     Lot size                Arrived in
                                     Self-made
   Rubens Gardelli     drum roaster
  Roast profile by    Roasted on

DSC09749_1

DSC09751

LRG_DSC09759

DSC09754_1

DSC09756

Tämä oli kovilla pisteillä, enkä ollenkaan tiennyt miten dried fig kääntyy kupissa, saati sitten morello cherry.

Muistivihko:

Aeropress
hyvällä tavalla “earthy”, kardemumma, joulun kuivakakuista taatelikakku

Espresso
Mausteisuus laittoi vähän yskähtämään, kardemumma pisti esille hieman pistävänä (ei ihan omaan makuun)

Cappuccino
Tässä se aeropressistä tuttu taatelikakku ponnahti esille, tuli jotenkin jouluinen fiilis

Sitten yllärinä, moccamasterin kautta tämä maistui kuin maistuikin. Ja siten tämän hyödynnänkin, kun MM tykkää lytätä makuja, niin tässä se ei siinä onnistu. Kuitenkin hämmästelin näitä pisteitä ja omaa aikaansaannostani, en ehkä osaa ottaa tästä kaikkea irti, olkoot se syynä sille miksen niin innosta hyppinyt.

Felix, Nicaragua
cup score 92.50
Graham cracker / Dried plum / Peanut butter / Molasses / Cocoa / Hint of blueberry

Finca El Bosque            Nicaragua         
Producer             Country
        Dipilto                    1450 mt
Region/Terroir       Elevation
  Natural                   Catuai
 Fermentation        Cultivar
       January 2016      August 2016
   Picked in            Landed in
          800 kg               Vacuum Boxes
     Lot size                Arrived in
                                     Self-made
   Rubens Gardelli     drum roaster
  Roast profile by    Roasted on
Nyt osui ja upposi! Tämä kahvi on ehkäpä paras koskaan maistamani kahvi, ja muutama on tullut maistettua. Pidän tässä kuitenkin tuon sanan “ehkä” mukana, sillä enhän nyt kaikkia muista, mutta iloinen yllätys päästä varpaisiin.

Muistivihko:

Aeropress
Hienostunut, kookos,peanut butter (fudgemainen?), mustikka, erittäin mehukas!
Espresso
Hyvin tasapainoinen, mehukas, makea
Cappuccino
Maidon takaa tulee suklaamainen vivahde
Kun tätä tähtäsin tuohon 20g / 40g 25-28s, jouduin tuhlaamaan papua aika lailla, ei meinannut millään osua muuttujat kohdilleen. Pakersin pitkään, ja toki vesisäilöstä loppui vedet kesken jne.
Ajattelin tätä kirjoittaessani tilata tätä toisen kerran, mutta pirhana, ei ole enää valikoimassa. Sitä se micro lot näköjään meinaa… Harmi.

DSC09693

DSC09700

DSC09699

DSC09709

Kyllä jäi Gardelli Coffee kirjanmerkkeihin, ja takuuvarmasti tuonne lähtee tilauksia jatkossakin. Voin suositella 5/5 tätä paahtimoa.

Aiemmin kirjoitin Kahvi Charlotassa käynnistä ja mainitsin sieltä ostamani papupussin, vähän lupailin kirjoitella siitä, joten nyt kissaa pöydälle.

DSC_3314

Oltiin viikko Barcelonassa kahvilassa käynnin jälkeen ja siksi laitoin teipin pussin venttiilin päälle, ja sijainniksi pakkanen. Reisssusta kun tultiin, olin siellä juonut muutaman hyvän cappuccinon, monta huonoa. Yhden americanon, joka muistutti miksi en niitä yleensä juo kotonakaan. Espressoja tulli taas juotua päivittäin, ja kaikissa voidaan sanoa olleen samaa makua, sellainen tyypillinen Etelä-Eurooppalainen tummanpuhuva, body aika tuhti (toki pari liruakin sain) ja hapokkuudet sekä makeudet ynnä muut makuelämykset voi unohtaa. Silti juotavia, jos ei ikinä olisi alkanut kahveja maistelemaan tarkemmin, nämä shotit olisivat luultavasti oikein miellyttäviä.

Niin siis tämä Kenialainen peaberry… Kahvilassa oli paahtopäivät seinällä, ja tämä oli tosi tuoreena siinä taulussa. Mutta enpä tarkastanut enempiä vaan ostin pois, ei olutkaan tammikuun paahto, vaan joulukuun 22. Noh, ei tämäkään vamha vielä ole jos vain makua irtoaa.

Laitoin veden kiehumaan ja pavut myllyyn, 17,5g jauhautui hieman filtteriä hienommaksi, ne kipattiin väärinpäin olevaa aeropressiin. Vesi keittimestä ulos 87,5C ja 245g åurujen päälle, sekoitus alussa ja 30s kohdilla. 50s kohdalla aeropress kääntäen kupin päälle ja pyöräytys, minuutin kohdalla pehmeä 30s painaminen.

Pussin kyljessä lukee seuraavasti:

Kenya Peaberry Muchangi Murithi
1700m, washed, SL28&34, Ruiru 11
Täyteläinen ja intensiivinen peaberry, marjaisa ja makea keskitummapaahto. Mausta löytyy herukkaa, appelsiinia ja kirsikkaa, jälkimaku miellyttävä pehmeä ja raikas.

Kahvi Charlottan itse paahtama Kenya Peaberryä viljellään Embussa Keniassa. Kahvia viljelee Muchangi Murithi. Kahvi tulee Suomeen suoraan ilman väliskäsiä.
Pyöreä Peaberry on harvinaisempi kahvipavum muoto, jossa kahvimarjan sisällä kasvaa yksi pyöreä papu kahden litteän sijasta.

Mulla on ollut aiemmin monta hyvää peaberryä joissa paahto ollut tasaista ja pavut hyvin paljon saman kokoisia, miellän tämän tasaisen paahdon värin ja papujen yhtenäisen koon takaavan laadukkaan kahvin.
Tämän pussin avatessa noteerasin ensin paahdon olevan kyllä hyvin tasaista, ei mielestäni keskitummaa, ehkä enempi vaalea+ (mikä city/city+ [jos haluaa näistä enemmän, niin linkki tästä]).
Pavut ovat samaa kokoluokkaa, vaikka ensin olin tutkivani isoa koko eroa mutta äsken kun katselin uudelleen niin ei sitä oikeastaan ole, hyvä on.

DSC_3554

Maku sitten, sehän tässä kiinnostaa, miten Victoria Nuottanen, omistaja, on onnistunut saamaan kahvista kaikki nämä maut iri. Victoriahan on alalla ollut jo kauan, mm. SCAE;n National Coordinaattorina puhastellut vuosia (ei toki enää).
Ensin mainitsen appelsiinin, se oli heti mielessä kun sipaisin lusikasta. Sitten piti alkaa jo maistelemaan ja miettimään… Jälkimaku tosiaan oli hyvin kuvattu, pehmeä ja raikas. Hieman viilentyessään oli herukkaisuutta havaittavissa, mutta mainittua kirsikkaa en ihan saanut. Vaikkakin siitä on aikaa kun kirsikkaa olen syönyt, niimpä jäin miettimään olisiko tässä kuitenkin kypsän torilla maistetun kesäisen kirsikan mehukkuutta, ehkäpä, vahva ehkäpä.

Espressona tämän tein 21g -> 48g, maku oli hyvin mehukas ja kirkas. Vaikka toimii espressonakin, niin mieluummin juon filtterinä.

Tykkäsinkö?
Sanotaan näin, että Espanjan viikon jälkeen join tämän pussin ennätysajassa, ihan janoon meni. En muille edes haluaisi jakaa, itse juon (join) tämän.

Manhattan

Lokakuussa heitettiin Nykin reissu, 10vrk, saatiin siihen mahdutettua aika tavalla. Jos siitä aloittaisin enemmän menisi tämä mun aikomani kahvipostaus kokonaan varjoon. Sillä yksi paikka missä Manhattanilla halusin käydä, oli Cafe Grumpy. Toki monta muutakin oli, mutta kun tässä ei menty ihan kahviloiden ehdoilla ja tämä oli kohtuullisen lähellä hotellia, niin miksipä ei.

Hieman petyin kahvilaan, oli vaikea päästä pyörätuolilla sisään ja tilat (joista tietenkään ei ole kuvia) olivat hyvin suppeat. Kuitenkin kun aloin juttelemaan pavuista tarkemmin, sainkin sitten yhden paahtajan kanssa rupatella ihan asiaa, eikä pelkkää myyntipuhetta.
Selitin koska olen matkalla takaisin ja toki haluaisin tuoretta papua matkaani, sainkin sitten sieltä hyllyn takaa omat pussit.
Alennusta en saanut, mutta kasan pinssejä löytyi pussista, ihan hauska.

Grumpy

Nämä kolme kannoin kotiin: Deri Kochoha Etiopia, Nyarusiza Rwanda ja Las Mariposas Honduras.

Harmikseni en laittanut ylös farmeista mitään, joten nyt yritän kaivella netin onkaloista tietoa tähän edes jotain.

Dero Kochoha

HAGERE MARYAME, SIDAMA, ETHIOPIA
RASPBERRY, MANGO, LEMONGRASS, JASMINE

Multiple Small Producers / Deri Kochoha Washing Station

Heirloom Ethiopia grown at  1800-2000 masl.

Ethiopian coffee is often considered the crown jewel of specialty coffee. The Deri Kochoha washing station is no stranger to the spotlight, and we are very pleased to offer you this beloved classic from Sidama for our fourth consecutive season. Over 600 small holder farmers deliver cherry to the station for traditional washed processing. After weighing and sorting, a disc-pulper is used to remove the skin, and coffee soaks in fermentation tanks for 72 hours. Wooden paddles are used to break down the mucilage, and the coffee is passed through washing channels to a final soaking tank before sun-drying on raised beds.

Siitä! Mua lähinnä tässä houkutti tämä Etiopia, Washed, Sidaman alue (tunnetaan myös Sidamona, tämä on hyvin sekavaa), ja lopuksi tietenkin makukuvaukset.

Tästä kupin tein aeropressillä, en muista enää millä reseptillä, mutta aika varmasti normaalillani. Eli 245g 87C vettä, Inverted, 17,5g kahvia, hieman filtteriä hienompaa. Minuutti väärinpäin, alussa ja puolessa välissä sekoitus, sit perään 30s pressi.

Maistelin seuraavaa: pehmeä ja pyöreä, mangojugurtti, lemongrass. Vadelma tulee esiin kupin ollessa lämmin, sitten häviää.

Seuraavana Nyarusiza Ruandasta.
Nyarusiza

Nyamagabe, Rwanda.  Epiphanie Muhirwa / Bufcafe, Producer.
Washed.
Bing Cherry, Vanilla, Butterscotch, Lemon Verbena.
“The Nyarusiza and Remera areas have great altitude for coffee ranging from 1700 to 2000 meters. Like much of Rwanda, this coffee is grown from older Bourbon types that were not replaced with newer hybrids largely due to neglect from the coffee buyers and a lack of funding for a government initiative. After the horrors of the genocide, coffee was seen as a way to aid the rural population, and the great potential for quality was discovered, featuring older types of the traditional Bourbon varietal. The coffee is wet processed using a single fermentation and then a secondary water bath, and dried immediately on raised beds. This is called “African style beds“, and it promotes even, rapid drying (more-so than patio drying in many cases) because the air flows around the wet parchment coffee from above and below. It’s ideal for this climate, and allows the coffee to be culled while it dries to remove defects.”

Ruandasta on tullut paljon hyvää kahvia, ja tässä juteltiin pitkään paahtajan kanssa mauista, ja vähän ajan pähkäiltyäni päätin tätä koittaa.

DSC_3008

Jälleen sama aeropress käsittely ja kuppiin lusikkaa, ryystämään ja raapustamaan paperille.
Kirsikka, kevyt puraisu karpaloa, jännä luumumainen ja samalla sitrusmainen. Jakaa varmasti mielipiteitä hyvästä ja huonosta.
En oikein tullut päätökseen, pidänkö tästä vai en, join kuitenkin pois.

Seuraavaksi Hondurasista Las Mariposas.

Las Mariposas

El Cielito, Santa Bárbara, Honduras.
Apricot, Rum Raisin, Orange Zest (appelsiinin kuori), Jasmine.
Jesus Guzman, Producer.
Pacas grown at 1730 masl, micro lot.
Washed.

Tämä oli haastava, siinä mielessä että muutamaan otteeseen piti kuppi tehdä, että osasin nimittäin ymmärtää mitä maistoin. Halusin toki maistaa kaikki nuo mitä oli kuvailtu, mutta ihan ei lähtenyt. Lopulta kirjoitin Orange zest ja Rommi rusina lapulle, selvennykseksi lisäys: Selkeät, kirkkaus, hieman edgeä.

Muistelen lukeneeni tämän vielä olleen Grumpyn sivuilla, että farmin pitäjän nimesi kahvin valkoisten Las Mariposas perhosten mukaan. En voinut olla tätä miettimättä juomisen aikana.

Loppuun pari kuvaa New Yorkista, kun näitä tuli nyt selailtua. Käytiin katsomassa NHL:ää ja NBA:ta, hotellikin sopivasti ihan Madison Square Gardenin kupeessa… Tästä joskus lisää jos joku sitä haluaa.

night scene

Brooklyn bridge

Rangers beer

Stage
Kotimaan kisojen jälkeen alkoi tiedusteleminen MM-kilpailuista, tiedossa toki oli että missä ne pidetään, paljon olikin sitten pimennossa.

Kisat olivat siis Dublinissa samaan aikaan World Of Coffeen aikana, jolloin käytiin myös Vuoden Baristan ja Brewers Cupin MM:t.
Kilpailukahvi paahdettiin siten, että se lähti 52 maan Aeropress kisojen voittajille 30.päivä, itse kilpailut olivat 23.6, jäi siis hyvin aikaa tahkoa kuppiin reseptiä, ainoana mutkana tässä oli 250g pussin rajallinen koko. Lopulta 48 maata pääsi kisoihin saakka, ainakin jotain tietoa tuli parista tuomarista, oli ollut ongelmia viisumien kanssa (en kuullut mistä olivat tulossa ja ketkä tuomareista ja mitkä maat jäivät ulos).
Kahviksi osoittautui Workshop Coffeen paahtama Cafe Importsin Kolumbialainen Río Negro, Iquira Huila.
Process: Washed
Variety: Yellow Bourbon
Altitude: 1900-1990m

IMG_20160606_212928

Jo ensimmäisellä kupillisellani ihastuin tähän kahviin, todella moniulotteinen, täynnä marjoja (ehkä jopa hedelmiä) /makeutta/hapokkuutta. Ja se käyttäytyi aika herkästi muutoksille!

World Aeropress Championship piti yhteyttä sähköpostitse, ja vastailivatkin hyvin nopeasti kun sieltä päin jotain kyseli.
Selvitin että pääsenhän pyörätuolilla ongelmitta paikalle ynnä muuta, kaikki järjestettiin niin ettei jäänyt ongelmaksi.

Sain treenata Kaffalla tuota reseptiä, sillä tarvitsin heiltä pariakin asiaa. EK43 mylly joka olisi Dublinissakin, ja sitten muiden mielipiteitä, lusikoita kaikille ja slurppaamaan perään omat mielipiteet. Aika lailla olin itsekkin menossa samoilla valinnoilla kuin muutkin, mutta kun jokin kupeista jakoi joukkoa oli se hyvä unohtaa. Kun olin päättänyt millä karkeudella liikun ja millä suhteella, oli lämpötilan ja uuttoajan kanssa vielä tappelua, ja tietenkin kahvi alkoi loppua jo. Lopuksi jäljelle jäi neljä vaihtoehtoa:

Inverted, 245g vettä, 17,5g kahvia, EK43 “6.5” karkeus, sekoitus alussa ja 30s kohdalla, kääntö 55s ja pyöräytys ja 1min kohdalla 30s pressi.
1. 87C, 1min + 30s
2. 87C, 1min 10s + 30s
3. 82C, 1min + 30s
4. 82C, 1min 10s + 30s

Nyt jos ajattelee, ettei noissa nyt ole isoa makueroa, niin voinen todeta 1. ja 4. erojen olevan huikeat.
Kuitenkin siinä jäi nuo 3. ja 4. lopullisiksi, ajattelin että mennään tunteella eli kolmosella, se oli alusta alkaen ollut oma suosikkini.

Yhteen reppuun mahtui mukavasti kaikki kamat mukaan, sekä suomalaista hanavettä 3,5litraa. Pitäähän sitä jollain erottua, eikä ollut mitään tietoa minkä tasoista vettä olisi vastassa.

Perheemme istui lennolla HEL-DUB 19.6 iltapäivästä, jäi siis pari päivää katsoa kaupunkia ja käydä katsastamassa tuo WigWam, jossa kilpailut järjestettäisiin.
WigWam on käsittääkseni entinen disko, nykyään Vice Coffeen hallinnassa. Kuitenkin lava ja diskopallo katossa kertoivat vanhaa tarinaa, aivan täydellinen paikka. Katsottiin että pystyn pääsemään lavalle jonne oli pari isoa rappusta, siellä myös harjoittelisin sillä muuten harjoituspaikka oli kellarissa.

WigWam sign

stand

Kilpailuissa olikin sitten lopulta 48 maata osallisena, round 1 käsitti 12 kierrosta (Heattia), Suomi ja nimeni luki viimeisellä kierroksella Italian, Singaporen ja Unkarin kanssa.
Harjoitus rundilla harmittelin pientä nuhaani, sillä kuppini ei maistunut kovin hyvälle. Kilpailujen pitkäaikainen järjestäjä Tim Varney käveli sopivasti ohi ja ehdotin maistamista, heitin vielä ilmoille “että eikö maistukkin hieman aliuuttuneelle”, hän oli ehdottoman samaa mieltä. No niin, sit äkkiä joitain korjausliikkeitä. Päätin kiristää EK:n kuudesta ja puolesta tasan kuuteen. Sillä tuli mielestäni todella hyvän makuinen, uskalsi jo lopettaa treenin josta aikakin oli loppumassa.

Homma lähti käyntiin Ben Kaminskyn ja Katie Carguilon juontamana, ensimmäisen heatin jälkeen tuomarit jäivät maistelemaan ja toinen heatti sisään. Välillä en enää pysynyt mukana että kuka voitti, katselin tekniikoita ja kuuntelin koska pyydettiin minkäkin heatin osallisia valmistautumaan. Yleensä en jännitä, mutta tämä odottaminen oli jännää, teki mieli vain äkkiä päästä hoitamaan homma ja kuulemaan miten käy.

Omalla vuorolla sitten pääsin lavalle kolmen muun kanssa, otin laitapaikan. 7min aika käynnistyi kun osa kamoista oli vielä vähän vaiheessa, mutta ei siitä paniikkia. Yksi mitä en ollut huomionut, oli aiemman kierroksen kilpailijan jättämä Bonavita gooseneck electric:n lämpötilan asetus. Tuskailin kun en saanut tarpeeksi lämmintä vedestäni, onneksi Varney huomasi tämän vierestä ja tuli naputtelemaan veden lämpimäksi. Toinen mikä tuli puskista, oli muiden heiluttama yhteinen pöytä. Kun omassa aeropressissä oli purut lähellä pintaa, heilahti pöytä sen verran että purua oli jo hieman kierteillä, samalla kun sekoitin ja aika juoksi koitin putsata purut pois, sillä jos ne jäisivät ei korkki menisi enää kiinni eikä pressaamista voisi tehdä saati kääntöä. Vähän väkisin sain gapin kuitenkin jengoilleen ja pressi meni kuin menikin kunnialla pohjaan. Kun kaadoin serveristä tuomaroitavaan kuppiin pitkällä kaadolla, tuli Kaminsky mikrofonin kanssa kysymään mitä tällä haen, kerroin koettavani vielä hieman viilentäväni kahvia sillä keinoin. Vastailin myös siinä muiden vielä pressatessa muihinkin kysymyksiin. Kerroin olevani ihan kotiharrastaja, ja kun haasteista kysyttiin niin kerroin myllystä joka oli itselle tuntematon ja kerroin harjoitelleeni sillä Kaffalla Suomessa. Kahvista kerroin sen olevan haastava, ja joutuneeni sen kanssa pois omasta normaali reseptistä, hienommalle karkeudelle muun muassa.

Oman suorituksen jälkeen oli aika hyvä fiilis, vaikka tuomarit nostivatkin Italian Matteon kupin voittajaksi.
Otin kaiken stressaamisen ja jännäämisen päälle Guinnessin, kun nyt kerran sen luvatussa maassa ollaan.

Jäimme seuraamaan kisat loppuun, samalla jutellen muiden kilpailijoiden ja yleisön kanssa. Erikseen voisi mainita Venäjän kilpailijan olevan tosi mukava tyyppi, sekä erityisesti Brasilian Hugon (joka taisi olla ottanut muutaman ilmaisen oluen janoonsa).

Niin tuolla oli jaossa ilmaista olutta, Metalman APA:a ja vehnäolutta. Ei huonoja, vaikkei nyt omalle “must have” listalle pääsisikään.

Hieman tilastoja:
olutta meni 2043kpl
312 kuppia tuomarit maistoivat
11 tuomaria
48 maata

Name tag

DSC05707

training

training2

Round 1

Heat 1

Judges

DSC05741

DSC05745

Haet 10
Tässä ponnaripäinen turkkilainen tuli omaan Heattiinsa myöhässä, sai tehdä kupin viiteen minuuttiin. Ei muuten kiire, mutta hän käytti käsimyllyä, siinä oli muuten nopeaa pyöritystä.

DSC05769

DSC05797

DSC05808

DSC05811
Heat 12

interview

Round 2

Round 2 heat 4

crowd2

Last round

Final round

Final

top 3

Loppujen lopuksi, iso kiitos Kaffalle jo SM-kilpailujen järjestämisestä, Dubliniin lähettämisestä, harjoittelun auttamisessa.
Olin hyvin tyytyväinen suoritukseeni, vaikkei tuo kantanutkaan pidemmälle. Perhe oli hyvin mukana kilpailussa, S:n apu oli korvaamatonta ja L jaksoi koko illan todella hyvin mukana (kannustikin kovasti).

Dublin kaupunkina oli käymisen/tutustumisen arvoinen, julkinen toimi hyvin, eläintarha oli hieno ja Guinnessin panimo oli mahtava.
Kotiuduimme 26.6 eli olimme sunnuntaista sunnuntaihin, ja vain kahtena päivänä saimme vettä niskaan (vaikkei koko päivää satanutkaan).

Stage selfie

Guinness gravity bar

Ristreton foorumilta osui silmiin uusi paahtimo UK:sta, sieltä on kirjoitettu aika lailla hyvää lontoonkielisillä foorumeilla niin ajattelin laittaa tilauksen sisään ja kokeilla. Kyseessä Rave Coffeeuusi ihastukseni.

Ensiksikin, ei ollut hinnalla pilattua. Harvemmin saa alta kympin pussi vartti kilo papua kotiin kuskattuna, ja mikä parasta, valikoima on vähintäänkin jokaisen kahvinörtin (en sano “märkä uni”)… Hmm, tähän joku hieno sanonta tai metafora.

Nopeasti sieltä tuli kolme pussia, kahta olen jo ehtinyt maistaa. Toista tosin en tajunnut siirtää sivuun hetkeksi, vaan join koko pussin filtterinä, ei jäänyt espressolle ja cappuccinolle testattavaksi mitään.
DSC_1804

Nicaragua Finca Argentina Lot #1946
Grown: Dipilto, Nueva Segovia
Altitude: 1100m
Varietals: Catuai
Process: Natural
Tasting Notes:
Ripe Strawberry, nougat, orange blossom and peach

DSC_1827
DSC_1828

Niin Moccamasterilla kuin Aeropressillä valmistettuna, aivan tajuttoman hyvä. Kuin mansikkamehua litkisi, toki tämä on kahvia, mutta makuja kärjistäen. Mehukas (mansikkainen), makea, hillityn hapokas. Nämä aeropressin kanssa, Moccamasterilla sitten: Nougat, persikka, mehukas ja tasapainoinen.
En jaksa edes harmiltani miettiä mitä tästä olisi saanut espressona ja cappuccinona, tämä kun on poistunut jo paahtimon listaltakin.

Colombia El Desvelado #1
Grown: Yacuanquer, Nariǹo
Altitude: 1850 – 2050m
Varietals: Caturra, Castillo
Process: Washed
Tasting Notes:
Ripe fruit, juicy, caramel body, balanced

DSC_1842
DSC_1846

Tämän tasting notesit oli vähän niin ja näin oman kokemuksen kanssa, paitsi sitten kun luin sivuilta enempi niin älysin. Sieltä voi poimia nuo nuotit ihan essolle/cappalle kuin filtterillekkin. Tämä on enemmän tarkoitettu espressoksi.

Ullatuus, tein tästäkin kuppeja aeropressillä, silloin maistelin joka kerta jotain “karamellimaista, trooppista hedelmää (keltaista), makeus ja hapokkuus ovelasti mukana muttei juuri tule esille”.
Sitten Espressona, josta alleviivasin omat makuhavaintoni: Smooth and Creamy, balanced with hints of sticky marmalade and light caramel finish.
Mylly oli jäänyt aiemmalta pavulta, jota ei tosiaan ollut tarkoitettu myös espressolle, aivan liian tiukalle. Niimpä sain jonkin aikaa vääntää ja kääntää ennen kuin sain kuppiin 18g -> 36g, 23s.
Sitten viimeisillä pavuilla kokeilin cappuccinon, vaikkakin sivuilla lukee “double espresso to flat white” en siitä flat whitea tehnyt vaan cappan. Ihan siitä syystä että pidän tästä enemmän.

Tähän väliin pieni breikki!
Siis mitä väliä, niinkö? Mitä ihmeen juomia nuo ovat (cappuccino tuttua, jollain tapaa) mitä eroa???

Olen toki lukenut Flat Whitesta, siitäkin miten kiistellään miten sen kuuluisi olla juuri oikein. Itse ajattelen asian näin:
Flat White on cappuccinon kokoinen juoma, mutta se vaahdotetaan kuin Latten maito, ELI ei niin paksuksi kuin cappuccinossa.
Maut ovat sitten rankasti erilaiset, sillä flatissa tulee espresson maku erilailla esille.
Miellän cappuccinon tuhdiksi maitokahviksi, joka oikein valmistettuna tuo maidon (punaisen sellaisen) alta espresson maun esille. Kun taas Flat White on hieman valju joka on kirjaimellisesti kuin macchiato mutta vain tuplaten suuremmassa koossa.

No niin, ei tästä sen enempää, sain avauduttua tarpeeksi.

Cappuccino: Sweet caramel with slight tangerine finish.
Kyllä, toimii! Mutta valehtelisin jos väittäisin havainneeni tuon mandariinin häivähdyksen.

Vielä on yksi pussi, ostin oikeasti ihan nimen takia :) Typerää? Noh, on siinä kuitenkin ihan hyvät maku kuvauset:
Ecuador Hakuna Matata
Toffee, sugary lemon/lime, floral.

Laitan tästä lähemmin kun tulee tutuksi.

Nyt takaisin leikkimään uudella kellolla, Älykellolla. Huawei watch.
Jännittämään NBA:n pleijareita, lätkän Skodakisoja, miettimään tulevia MM-Aeropress kisoja Dublinissa etc. Kyllähän tässä kaikkea olisi.

DSC_1848

DSC_1849

DSC_1723

Seeds & Co on samantapainen kahvinvälitysyritys kuin mm. Slurp, Kaffebox… Mitä näitä nyt on, aina välillä törmäilee muttei jää nimet päähän.

Tähän törmäsin ihan facen mainoksen kautta, en yleensä näitä kummemmin jää katsomaan mutta nyt huomio kiinnittyi vähän outoon paahtimoon sekä varsinkin heidän kahviinsa.
Viikon kahvi oli Kongosta! Monista maista olen päässyt maistelemaan kahveja, tämä on jäänyt välistä joten tutkimaan asiaa.
Mielenkiintoiseksi myös osoittautui erittäin lupaava makukuvaus sekä hinta, pussille tulisi hintaa 6,40e ja lähetyskulut 2e, tämä on halpaa kuin makkara, vaikka papua ei olekkaan pussissa kuin 200g.

DSC_1724

Kahvi tuli siis White Label Coffeelta ja oli filtteriä. Paahtimo on Amsterdamilainen, sekin on itselleni jotain uutta. Kahvista vielä tarkemmin:

congo – cpck
filter roast
mega juicy, lemons, blueberries and sultana. a must try.
region lake kivu, northern kivu
farm cpck cooperative
altitude 1650m
variety red bourbon
processing washed

Sit pientä nippelitietoa, pitäähän sitä olla jotta tietää mitä juodaan ja mistä se tulee.

Congo – cpck kahvit myy Falcon Coffees, joka tavoitteena on rakentaa yhteistyökykyistä tuotantoketjua ja rakentaa viljelijöille yhteisiä keräys/pesu/kuivauspisteitä, jottei viljelijät jotka ovat maastoerojen yms vuoksi huonossa asemassa päästäkseen tuomaan kahvejaan asemille (tätä jatkuu vielä jonkin verran, mutta tässä vähän suuntaa antavaa).

Kivu järvi sijaitsee ihan Ruandan rajan tuntumassa, järvi on yksi Afrikan “suurista” ja on yli 1500metriä meren pinnasta.

DSC_1726

DSC_1734

Pari kertaa kävin tämän kahvin aeropressillä, ensin hieman vähemmän purua ja matalammalla lämmöllä.
Silloin laitoin mausta merkille sitruksen, mustikan ja loppuun hintsusti vaniljaa. Hapokkuutta oli, mutta aika vähänlaisesti. Mehukkuus tuli tuosta sitruksesta, rusinat multa jäi.
Toisella kerralla lisäsin annosta ja löin kuumemmalla vedellä menemään. Sieltä sitrus irtosikin jo mukavammin, nyt mustikka tuli vähän myöhemmin ja oli hankala maistella, kun makeus kulki koko ajan sivussa mukana.

Hyvää tämä oli filtterinä, siihen se oli tarkoitettukkin sillä siitä on erikseen espressopaahtokin.
Laitoin kuitenkin koneen tulille ja koitin mitä tapahtuu. Ensimmäisellä yrityksellä jauhatus oli ihan liian karkealla ja viemäriin meni, näin kävi vielä toisellakin kerralla, kolmannella kiristin vielä myllyä ja nostin annosta 18g ->19g.
Valmista espressoa tuli 23s ajassa kuppiin 38g. Maku oli hyvin eroteltavissa, nimittäin sitruksen hapokkuus käväisi alussa ja sen jälkeen jäi suuhun makeus, ihan en poiminut oliko mustikka vai rusina, mutta jotain tämän suuntaista kuitenkin.

DSC_1738

Pussi saapui 27.päivä ja siinä oli paahtopäivä 19. en sitä niin harmitellut, mietin vain et kovin tuoreesta kyllä oli puhetta tilauksen yhteydessä, mutta onhan näitä puheita aina. Sit ullatuus, tuli mailia jossa asiaa pahoiteltiin ja luvattiin ensi paahdosta ilmainen pussi vahingonkorvauksena (saas nähdä tuleeko just mulle, mut kiva kuitenkin).

Näillä lähetyskuluilla, eli 2e, kannattaa katsella jos joskus sattuu hyvää papua kohdalle niin tilausta vetämään.

(otetaan ensin tekstit ja loppuun kuvat)
Kuten aiemmassa postauksessa tuli mainittua (Piina ilman kahvia) kuume vähän vaivaili ja häiritsi kahvin ryyppäämistä, no se eteni aina siihen että sunnuntaista torstaihin olin Haartmanin sairaalassa selvittämässä tätä.
Torstaina ehdimme S:n kanssa hakea Kaffalta Aeropressin kisakahvit, siitä kotiin päästyä heti hakkaamaan hyvää kuppia. Ei lähtenyt vakioreseptillä kovin vakuuttavaa ilmestystä, tasapainoa koitin hakea, olin kuitenkin jonkin verran väsähtänyt joten testit sai jäädä muutamaan kupilliseen, hieman sain kuitenkin suuntaa.

Perjantaina sitten jäin ihan varta vasten kotiin kun muu perhe lähti kauppaan jne.
Kymmenisen kuppia jaksoin maistella, sitten oli jo pakko tauottaa, ei enää luottanut omaan makuun siinä määrin että olisi kannattanut jatkaa.
Illemmalla sitten päätin millä reseptillä menen kisoihin, sen pari kertaa tehneenä vielä päätin kokeilla laskea uuttolämpötilaa viisi astetta, sen alleviivasin, sillä mennään.

Kaffalla oli hyvät järjestelyt, sain kamat fiksusti lähelle ja putsaukset oli lähellä (tässä S avusti ammattimaisesti).

Kävin vähän maistelemassa muiden kahveja treenihuoneessa, oli ihan törkeän hyviä, sellaisia joita olisin toivonut itsekin saavani aikaiseksi. Joten turha stressi ikään kuin putosi harteilta, ei niin väliä jos ei pärjää. Itse en halunnut käydä treenaamassa, koska kamat oli hyvin kompaktissa kasassa, niitä viitsinyt siinä alkaa purkamaan ja kasaamaan.

Ensimmäisellä kierroksella kun nimet vedettiin hatusta, sain vastaan tutun, Jani Huuskon jonka kuppia olin juuri maistanut, hyvin tasapainoinen ja miellyttävän hapokas. Kuitenkin jostain syystä tuomarit pitivät omasta kupistani enemmän ja se tarkoitti sitten jatkopaikkaa, hieman itseluottamus siinä röyhisti rintaa ja heilutti häntää.

Seuraavalla rundilla oli vastassa Filip (ollaan ennenkin oltu ap-kisoissa head to head). Tällä kertaa kuitenkin kun kupit oli laskettu tuomareiden armoille, kätteli Filip siinä ja onnitteli jo voitosta. Oli kuulema mennyt 5min ajasta 2 min myllyn kanssa tapellessa ja kuppi oli tullut vähän hätäisesti. Vaikka tässä tilanteessa voisi kuvitella olevansa tyytyväinen, niin ei sitä osaa olla, reilulla pelillä se pitäisi saada voittaa. Itsellä oli kaikki omat kamat just tän takia mukana, testattuna ja hätävarakamat vielä backuppina.

Sit olikin jo semifinaali. Vastujana Janne, jolla oli tosi oma tyyli valmistaa kuppia, mietin väkisinkin kauan hän on tätä varten treenannut. Käsimyllyllä (Lido?) jauhaen, jos oikein näin niin vielä vedenkeittimeen just tietty määrä jonka jälkeen AP oli puntarilla johon pienellä kupilla bloom vedet purujen päälle. Kovin pitkälle viety tämä, verrattuna omaani, herätti pientä jännistystä.
Kuitenkin tuomarien sormet veivät oman kuppini puoleen, helpotus, enää finaali josta hopea ei ole tosiaankaan häpeä.

Finaalissa sitten vastassa Joakim, jonka reseptiä enkä valmistustapaa ollut enempiä seurannut, keskityin niin omaani.
Nyt tuntui jo preppausajalla pientä jännitystä, mainitsinkin asiasta S:lle siihen viereen. Tämä on itselleni outoa, sillä todella harvoin jännitän yhtään minkäänlaista tilannetta/tapahtumaa/esiintymistä, mutta tässä oli jotain. Itse suoritus meni paineen alla paremmin kuin hyvin, kaikki osui sekunnilleen niin kuin pitikin. Tästä en parempaa saisi aikaiseksi.

Tuomariäänet osoittivat kaikki omaa kuppiani, joten se tarkoitti ykkössijaa ja matkaa Irlantiin Dubliniin kesäkuun lopulla käytäviin MM-kisoihin.

Tässä toistui sama kaava  kuin 2012 ensimmäisen voittoni kanssa, mentiin tietenkin voittamaan, mutta usko siihen tosiaan horjui.

 

JOS jotain kiinnostaa millä reseptillä tuon kisakahvin* valmistin, niin alla siitä.

*Kolumbia Tolima Gaitania (Caturra, Washed, 1850 MASL).

RESEPTI

Jauhatuskarkeus hieman omaa Aeropress jauhatusta hienommaksi, joka on filtteriä hienompaa ja siitä vielä pykälä hienommaksi.

Papua 18.5g

Vettä 245g, 82ºC

Aeropress inverted (ei esilämmitystä), filtteri huuhdeltuna gappiin

Vedet kerralla sisään, sekoitus rauhallisesti 10s ajan

Gappi kiinni 45s kohdalla kun suurin pyörre on pysähtynyt tuubissa

55s kohdalla kääntö kannun päälle ja aeropressille kunnon pyörytys pari kertaa, saaden kierteen aikaiseksi ja kaikki purut mukaan

1min kohdalla pressi 35s kannuun

Kannusta jako tuomaroitavaan kuppiin.

Sormet ja varpaat ristiin, peukut kohti taivasta ja pieni isä meidän.

 

Miltä kuppi sitten maistui?
No, tämä on vaikea, mutta raikkaat marjat ja niiden yhteinen hapokkuus tulee ensin mieleen. Sitten voisi nostaa esille aavistuksen makeutta (hunajaista?), sitruksen ja kun oikein koitti vääntää sai jälkimakuun pyöreyttä.

Im ready to rock

first round

my competition setup

waiting water to cool down

watching time

adding 245g water

final round strir

final press

Official winner

Battlefield

Prices