Kahvia vai kokaiinia?

Posted: 29/01/2014 in Elämää, kahvi, kulttuuri
Tags: , , , , , ,

Coffee_Plantation
Okei-do, yritän pitää tän mahdollisimman lyhyenä, mutta helppoa se ei ole, sillä juttu on kovin pitkä ja mutkikas.

Bolivia

Miksi tämä maa?

Ellen olisi kiinnostunut aikoinani kahvista ja sen alkuperämaista, en luultavastikkaan olisi koskaan tutustunut lähemmin Boliviaan, ehkä jotenkin piirtäisin sen summa mutikassa jonnekkinpäin Etelä-Amerikkaa.

Kuitenkin on tullut maisteltua sieltä tulleita kahveja, ja varsinkin nyt viimeaikoina kun törmäsin erääseen vanhaan uutiseen (13.toukokuuta, 2013) “Bolivia Coffee Production Declines, Coca Cultivation Goes Up“, eli Bolivian kahvintuotanto laskussa, kokan viljely nousussa.

Harmillista, sillä kun palataan vuosi taaksepäin, niin Time lehdessä oli artikkeli vielä siitä kuinka Boliviassa kahvipensaiden viljelyllä on saatu maan kokantuotantoa vähennettyä (Coca Farmers Switch to Coffee Beans).
Miksi sitten näin kävi?

Boliviassa oli vuosituhannen alussa vielä kahvi karsean makuista, hyvä kun paikallisetkaan sitä suostuivat juomaan. Siellä missä sillä on loistavat kasvupaikat, sijaitsevat, kuten yleensä, korkealla. Andeilla siihen on Yungasin alueella hyvät farmipaikat (siellä tapahtuu 90% koko Bolivian kahvinviljelystä), mutta asiassa oli ongelma. Viljelijät eivät olleet kovin tietoisia kahvin prosessoinnista eikä heillä ollut siihen tarvittavia välineitäkään. Siinä jenkit auttoivat ohjelmalla U.S. Agency for International Development (USAID). Tarkoituksena osoittaa paikallisille missä mennään vikaan, ja miten saadaan parempi laatuista kahvia vientiin, sitä kautta kolikkoa käteen etc.

USAID’n alla oleva MAPA (Market Access and Poverty Alleviation, eli markkinoille pääsy ja köyhyyden lievittäminen) esiteltiin Yungasin alueella 2001 ja ohjelma sai yhden kasvukauden aikana 3000 kahvinviljelijän onnistumaan saamaan aikaan huikean paljon parempaa kahvia kuin aiemmin, ja siitähän seurasi alueen kahvinhinnan jyrkkä nousu.

Yungas

Yungas

Mitä siis silloin muutettiin aiempaan?

Aikaisemmin kahvinpavut ottivat kipeää sadonkorjuun jälkeen, sillä Yungasin alueen kahvit kävivät La Pazin altailla (3900m) märkäprosessin läpi, ja sieltä läpi Andien aina 4500m korkeuden lävitse päästäkseen Chileen satamakaupunkiin josta sitten laivalla maailmalle. USAID selitti että “julmat ilmanpaineen muutokset, suhteellisen alhainen kosteus ja matala lämpötila aiheuttavat katastrofaalista vahinkoa kahvin laadulle”.

Nor Yungas, Jorge Morato

MAPA ohjelmalla suunnitellaan kaksivaiheista lähestymistapaa ongelman korjaamiseksi: ensimmäiseksi, siirretään laaduntarkkailu/valvonta jne. farmilta suoraan prosessointiasemalle, saaden näin viljelijät myymään marjat prosessoijalle; sitten, prosessoidaan pavut Yungasissa sille sopivaan markkina-tason kosteuteen ennen siirtämistä yli Andien, näin saaden korkean laadun pidettyä pavuille matkan ajan.

Ja koska viljelijät saivat myydä kahvinsa marjoina, se säästää näiden työtä ja kun laatu saadaan turvattua, ovat myös rahavirrat suotuisampia (ta-daa).
Miksi sitten kävi kuten kävi?

Ruokakaupoissa julistetaan suomessa saakka kahvinhinnan laskua. Viime vuosina on hinnat tulleet romahtamalla alas, tästä Mustana blogissa juttua tarkemmin.

Se saattaa kuulostaa nopeasti hyvältäkin, mutta onko se oikeasti… Boliviassa hyvin kasvuun päässyt kahvinviljely stoppasi, kun rahaa ei enää herunutkaan yhtä hyvin, ja niin monet viljelijät repivätkin pensaansa irti maasta ja vaihtoivat takaisin tai aloittivat kokanviljelyn. Eli ei hyvä, vaikka eihän kaikesta kokasta tehdäkkään kokaiinia, niin sanottakoon nyt, että hyvin paljon suurimmasta osasta nyt kuitenkin (linkki). Ja se jos jokin pysyy markkinoilla, eikä hinta ole niinkään riippuvainen pörssikursseista.

Coca field, Bolivia

Coca field, Bolivia

Kuitenkin Boliviasta tulee vielä hyvää kahvia maailmalle, vaikka osa viljelijöistä kasvattaakin molempia pensaita, täten suojatakseen perheidensä tulot.Hyvänä esimerkkinä tästä on Cup of Excellence 2009 vuoden voittanut Yungas alueen plantaasi, Agrotakesi, omistajana Mauricio Ramiro Diez de Medina.

Muuallakin samoilla “hoodeilla” on havaittu liikehdintää pois päin kahvista ja vastaavista. Kolumbiassa 2012 kaakaopapujen (joista siis valmistetaan suklaata)hinta putosi 40%. Perua jenkit yrittävät kanssa kovasti käännyttää kahviin kokan puolesta, eikä yllätys, sillä sieltä tulee 49% maailman kokaiinista (tämän linkin mukaan, nämä prosentit tuntuvat heiluvan aika lailla eri artikkeleissa).

Lopuksi. Minkälaista yleensä Bolivialainen kahvi sitten parhaimmillaan on?

Tähän lainaan espressocoffeeguide.com:n kuvauksen kahvin ominaisuuksista:

“Bolivian coffee is known for its classic and clean taste with a delicate, bright acidity and a sweet, aromatic quality with fruity notes including apple, pear, tangerine, lemon, and apricot. Caramelly and mild chocolate flavors may develop during the coffee roasting process.”

Oman korteni maan kahviplantaasien elämiselle aion antaa tilaamalla ensi kerralla satsin pelkästään Bolivialaista.

Lopuksi haluan vielä selventää, etteivät Latinalaisen Amerikan köyhien maiden kokan kasvattajat suinkaan halua huumeita kaduille. Enemmän on kyse itsensä ja perheensä elättämisestä.

 -Make Coffee, not Coca-

Comments
  1. […] Kahvia vai kokaiinia? […]

Kommenttia

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s