Manhattan

Lokakuussa heitettiin Nykin reissu, 10vrk, saatiin siihen mahdutettua aika tavalla. Jos siitä aloittaisin enemmän menisi tämä mun aikomani kahvipostaus kokonaan varjoon. Sillä yksi paikka missä Manhattanilla halusin käydä, oli Cafe Grumpy. Toki monta muutakin oli, mutta kun tässä ei menty ihan kahviloiden ehdoilla ja tämä oli kohtuullisen lähellä hotellia, niin miksipä ei.

Hieman petyin kahvilaan, oli vaikea päästä pyörätuolilla sisään ja tilat (joista tietenkään ei ole kuvia) olivat hyvin suppeat. Kuitenkin kun aloin juttelemaan pavuista tarkemmin, sainkin sitten yhden paahtajan kanssa rupatella ihan asiaa, eikä pelkkää myyntipuhetta.
Selitin koska olen matkalla takaisin ja toki haluaisin tuoretta papua matkaani, sainkin sitten sieltä hyllyn takaa omat pussit.
Alennusta en saanut, mutta kasan pinssejä löytyi pussista, ihan hauska.

Grumpy

Nämä kolme kannoin kotiin: Deri Kochoha Etiopia, Nyarusiza Rwanda ja Las Mariposas Honduras.

Harmikseni en laittanut ylös farmeista mitään, joten nyt yritän kaivella netin onkaloista tietoa tähän edes jotain.

Dero Kochoha

HAGERE MARYAME, SIDAMA, ETHIOPIA
RASPBERRY, MANGO, LEMONGRASS, JASMINE

Multiple Small Producers / Deri Kochoha Washing Station

Heirloom Ethiopia grown at  1800-2000 masl.

Ethiopian coffee is often considered the crown jewel of specialty coffee. The Deri Kochoha washing station is no stranger to the spotlight, and we are very pleased to offer you this beloved classic from Sidama for our fourth consecutive season. Over 600 small holder farmers deliver cherry to the station for traditional washed processing. After weighing and sorting, a disc-pulper is used to remove the skin, and coffee soaks in fermentation tanks for 72 hours. Wooden paddles are used to break down the mucilage, and the coffee is passed through washing channels to a final soaking tank before sun-drying on raised beds.

Siitä! Mua lähinnä tässä houkutti tämä Etiopia, Washed, Sidaman alue (tunnetaan myös Sidamona, tämä on hyvin sekavaa), ja lopuksi tietenkin makukuvaukset.

Tästä kupin tein aeropressillä, en muista enää millä reseptillä, mutta aika varmasti normaalillani. Eli 245g 87C vettä, Inverted, 17,5g kahvia, hieman filtteriä hienompaa. Minuutti väärinpäin, alussa ja puolessa välissä sekoitus, sit perään 30s pressi.

Maistelin seuraavaa: pehmeä ja pyöreä, mangojugurtti, lemongrass. Vadelma tulee esiin kupin ollessa lämmin, sitten häviää.

Seuraavana Nyarusiza Ruandasta.
Nyarusiza

Nyamagabe, Rwanda.  Epiphanie Muhirwa / Bufcafe, Producer.
Washed.
Bing Cherry, Vanilla, Butterscotch, Lemon Verbena.
“The Nyarusiza and Remera areas have great altitude for coffee ranging from 1700 to 2000 meters. Like much of Rwanda, this coffee is grown from older Bourbon types that were not replaced with newer hybrids largely due to neglect from the coffee buyers and a lack of funding for a government initiative. After the horrors of the genocide, coffee was seen as a way to aid the rural population, and the great potential for quality was discovered, featuring older types of the traditional Bourbon varietal. The coffee is wet processed using a single fermentation and then a secondary water bath, and dried immediately on raised beds. This is called “African style beds“, and it promotes even, rapid drying (more-so than patio drying in many cases) because the air flows around the wet parchment coffee from above and below. It’s ideal for this climate, and allows the coffee to be culled while it dries to remove defects.”

Ruandasta on tullut paljon hyvää kahvia, ja tässä juteltiin pitkään paahtajan kanssa mauista, ja vähän ajan pähkäiltyäni päätin tätä koittaa.

DSC_3008

Jälleen sama aeropress käsittely ja kuppiin lusikkaa, ryystämään ja raapustamaan paperille.
Kirsikka, kevyt puraisu karpaloa, jännä luumumainen ja samalla sitrusmainen. Jakaa varmasti mielipiteitä hyvästä ja huonosta.
En oikein tullut päätökseen, pidänkö tästä vai en, join kuitenkin pois.

Seuraavaksi Hondurasista Las Mariposas.

Las Mariposas

El Cielito, Santa Bárbara, Honduras.
Apricot, Rum Raisin, Orange Zest (appelsiinin kuori), Jasmine.
Jesus Guzman, Producer.
Pacas grown at 1730 masl, micro lot.
Washed.

Tämä oli haastava, siinä mielessä että muutamaan otteeseen piti kuppi tehdä, että osasin nimittäin ymmärtää mitä maistoin. Halusin toki maistaa kaikki nuo mitä oli kuvailtu, mutta ihan ei lähtenyt. Lopulta kirjoitin Orange zest ja Rommi rusina lapulle, selvennykseksi lisäys: Selkeät, kirkkaus, hieman edgeä.

Muistelen lukeneeni tämän vielä olleen Grumpyn sivuilla, että farmin pitäjän nimesi kahvin valkoisten Las Mariposas perhosten mukaan. En voinut olla tätä miettimättä juomisen aikana.

Loppuun pari kuvaa New Yorkista, kun näitä tuli nyt selailtua. Käytiin katsomassa NHL:ää ja NBA:ta, hotellikin sopivasti ihan Madison Square Gardenin kupeessa… Tästä joskus lisää jos joku sitä haluaa.

night scene

Brooklyn bridge

Rangers beer

Ngunguru Ndumberi

Aiemmin Kaffalla pörräillessä tuli juttua että nämä olisivat tekemässä tuloaan. Sit kerran käytiin S:n kanssa siellä ja huomasin nämä hyllyssä, pitihän niitä ostaa kotiin. Ihan törkeän mageat pakettitarrat ja kun oli kahdesta mielenkiintoisesta valittava, otin molemmat.

Ndumberi back

Takaapäin ja sit lainattu Kaffan sivuilta:
“Puhtaan marjainen ja kirkas. Kypsien vadelmien hapokkuus yhdistyy vaahteransiirapin makeuteen. Karhunvatukkahillon, kypsien luumujen ja rusinoiden vivahteita.
Variety: SL 28 & Sl 34, Region: Kiambu, Processing: Wached, Altitude: 1700-1900m.”

NDumberi beans

Ndumberi AP

Mä tämän jälkeen kirjoittelin ihan omiani, piti ihan laittaa sivuun ja seuraavana päivänä maistella uudelleen. Alkoi maut selkeentyä, erotti jo Juhla Mokasta. Kirjoitin: Hapokkuus karpalomaista, karhunvadelmaa, tikkunekkumaisuutta.
Ikään kuin maku kuvailisi kahvipaketin väriä!

Ngunguru back

Jälleen perästä kuva ja lainaus myös sivuilta:
“Puhdas kirkas ja erittäin mehukas. Raikas hapokkuus ja samettinen suutuntuma. Vivahteissa vadelmaa, tummaa siirappia sekä ripaus vaniljaa.
Variety: SL28 & SL34, Region: Nyeri, Processing: Washed, Altitude: 1750-1950m.”

Ngunguru beans

Ngunguru APJa joko mut aivopesee nämä pakettien värit jo, tai sitten ne ovat niin osuvia, nimittäin kirjoittelin makukokemuksistani “kirkas, mehukas, APPELSIINI, makea, pehmeä ja samalla kivasti hapokas”.

Mutta nämä ja edellisen postauksen kahvit ovat olleita ja menneitä, elokuun viemää sanoisinko.

Nyt on muuten oltu ilman espressomyllyä jo pari kuukautta, uuden piti alkuvuoden ilmoitusten mukaan tulla kesällä, sitten uutisoitiin loppusyksyä tulemiseksi. Vähän sama juttu on huhtikuussa tilatun auton kanssa, eipä ole vielä paljoa näkynyt.

Saa nähdä ehtiikö tässä käydä vähän reissussa ennen kuin autoa ja myllyä näkyy. 

Ollut hyvää taukoa kirjoittelusta, vaan kuitenkaan ei kahveista. Näistä on tullut otettua muutama kuva samalla kun ns. korkkaa pussia, ja ottaa muistiinpanoja paperin palasille. MUTTA niiden päätyminen blogiin on jäänyt, ehkä laiskuutta, ehkä kiireitä… tai 50/50 molempia.

Nyt on pieni näppäimistö kärpänen naukannut ja kuvahelvetistä kaivelin muutamat kahvit esille, Square Mile Coffeelta pari mainitsemisen arvoista kahvia, ja Kaffalta kanssa pari toiseen postaukseen.

Santa Rosa 1900

Olin tekemässä tilausta SqM:ltä enkä ollut kuullut tästä aiemmin, mutta Costa Ricasta on muutama aika helmi löytynyt niin lähdin kuvauksen mukana ja Red Honey prosessoinnilla tähän kelkkaan.

Santa Rosa 1900 beans

Kuvaus oli aika osuva, sillä aeropressillä tästä hieman viilatessa sai kun saikin juuri täsmäävän. Silti kun lueskelin papereitani, oli se hakeminen alkuun aika huopaamista, alleviivattuna olivat Mansikka ja Suklaa.

Gichathaini PB

Tästä kirjoitin kerran jo aiemmin kun sain haaviini, mainitsin että menee listalle “kun löydän jostain hommaan lisää”. Nyt sit löytyi, toki papu on peaberryä joka hieman erikoisempaa. Kuvauksella “Chocolate / Orange / Strawberry” tämä oli jo otettava tilaukseen.

Gichathaini beans

Tämä näyttääkin jo edelliseen verrattuna vaaleammalta ja papu erilaiselta muutenkin.
Hyvin nopeasti meni pussillinen, niin aeropressillä että moccamasterilla, mielelläni nostan tästä esille Toffeen ja Pähkinän (Cashew), voisi sitä yrittää enemmänkin irroitella mutta nämä niin hyvin esillä et myisin omaa pussiani näillä kahdella.

Vähän nysäksi jäi tämä postaus, mutta kohta taas uutta pukkaa.

Otsikon mukaisesti kaksi kahvia nyt perattavana. Kaffeboxilta tuli kuukauden lähetys, jossa 125g noita molempia, paahtimona jo parilla kerralla tutuksi tullut Jacu.

Sen pidemmittä jaaritteluitta suoraan hampaat kiinni hopeisiin pusseihin ja aeropress esiin, sillä on kun olen tottunut nämä maistelut nyt suorittamaan niin jatkamme samalla kaavalla.

Kenya Ndocha
Origin: Kiambu, Central Ruiru
Producer: Ndocha Estate
Cultivar: SL 328
Process: Washed
Altitude: 1575 MASL
Taste profile: Vanilla aroma, rhubarb and apricot flavor with rich jam like mouth feel

DSC_2279

DSC_2280

Tätä sitten kun ensimmäisen kerran ryystin cupping lusikasta, olin vähän ällistynyt, rikkaat maut (sillä tavalla että tulivat voimakkaasti esille) jysähtivät esiin. Mutta miten kuvailisin kaikki maut? Pariin kertaan tein kupin, sillä ensimmäillä kerralla mielestäni keksin jonkun tosi hyvän ja kuvailevan “jutun”, mutta sitten en kirjoittanut sitä ylös ja se unohtui. Toisella kerralla kirjoitin ylös: Hillomainen, karpalo.
Aika vähiin jäi, mutta karpalokin käsittää niin paljon, ja toden totta tuo on hillotyyppinen, sellainen jämäkän oloinen.
En nyt mitään pisteitä jakele tälle, mutta vaikka hyvää olikin, niin en tiedä haluaisinko enempää maistella/juoda kuin tämän 125g.

Costa Rica Las Lajas
Origin: Sabanilla De Alajuela
Producer: Finca San Luis By Oscar Chachon
Cultivar: Caturar, Catuai
Process: Natural
Altitude: 1450 MASL
Taste profile: Orange blossoms aroma, floral black tea and sweet cookie flavor, silky and crispy body

DSC_2277

DSC_2278

Siinä mielenkiintoinen makukuvaus, vähän lähdin varovaisin mielin tähän. Enkä kyllä alkuun osannut mausta oikein sanoa pidänkö tästä vai en, kun psyykkasin itseäni ennen maistamista ajattelemaan tämän olevan pahaa, se maistui aika märiltä sukilta, ja kun toisin päin mietin niin sain pehmeän ja silti terävän makuisen kahvin maistettua. Raaputin kynällä paperin palaselle seuraavaa: Black tea with honey. Se oli miten sanoiksi pukisin tämän kahvin lyhyesti ja ytimekkäästi, ehkä tuo keksimäisyys olisi vielä hyvä lisäys.
Kaiken kaikkiaan, aika tylsä kuitenkin, ei jatkoon.

Otsikon mukaisesti kaksi kahvia Nord paahtimosta Norjasta, Kaffebox.no:n tilaajana tulivat postilaatikosta.
Molemmat ovat toki jo juotuina, eivät viikoakaan vanhentuneet sen verran hyvin maistuivat. Mutta onneksi on jotain muistiinpanoja ja parit kuvat jääneet jäljelle, niistä nyt tarkoitus parsia kasaan pieni postaus.

Ensin tämä paahtimo.
Todella huonosti sain netistä kaivettua tietoa, ja kenialainen Gichathaini oli jo poistunut verkkokaupastakin.
Kaffeboxin paketin mukana tuli lappunen jossa pientä infoa:
“We in Nord care about good and fresh ingredients in everything we do, Nord consist of a handful of coffee shops, a coffee roastery, a bakery and a restaurant with coctailbar.

In our coffee roastery at tveita in Oslo, Norway we roast green coffee from some of the world’s best producers. Buying the raw coffee as direct as possible, means that the money you pay for our coffee to a greater extent goes to those who cultivate it.

We find that we get the best out of the beans light, careful roasting. With strict quality routines of cupping every batch and our pure love for coffee, we always strive to bring out the best flavours in each and every coffee we introduce.” Instagram @nordoslo web nordolso.no.

Ensin tämä Kenia Gichathaini.
Origin: Nyeri, Central Kenya
Producer: Co-Op
Cultivar: SL-23 and SL-34
Process: Washed
Altitude: 1600 MASL
Taste profile: Aroma of rosehip and blackberries, flavors of red currants and jasmine, lingering, floral aftertaste

Itse jälleen aeropressin kautta tätä lusikkaan ja muistiinpanoista löytyy seuraavaa: Viinirypäle (vihreä), raikas, punaherukka. Hapokkuuden kautta pirtsakka.

Tykkäsin, oli ns. mielenkiintoinen. En ehtinyt kyllästyä, varsinkaan kun tätä oli vain 125g. Jos jostain bongaan samaa kenialaista, pistän tilaukseen.

Nord Keanya Gichathaini

DSC_2210

Sitten jälkimmäinen, eli Kolumbia Edgar Nuñez.
Origin: Huila, Colombia
Producer: Edgar Nuñez
Cultivar: Tabi
Process: Washed
Altitude: 1800-200 MASL
Taste profile: Dark berries, vanilla and clementine, spicy scent of almond and aftertaste of ripe blackberries.

Ennen kuin otan omia muistiinpanoja, niin vähän vielä tästä mr. Nuñezista.
Alunperin syntynyt ja kasvanut Palestiinassa. Vuonna 2010 hän sai omistukseensa oman farmin Buenos Airesista, oikean lajikkeen pitkän testailun ja etsimisen jälkeen hän alkoi viljellä Tabia. Farmi sijaitsee kahden kansallispuiston välissä (National park biological corridor ja Cueva de los guácharos national park).
Mr.Nuñez asuu farmilla vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Siellä he viljelevät sipulia, kaalia, papuja, tomaatteja ja korianteria. Hänellä on myös pieni erä maniokkia, banaania, persikkaa, maissia ja hedelmiä kuten sitruunoita ja karhunvatukkaa.

Hatun nosto meikkoselle siitä että sai vielä mahtumaan kaiken tämän lisäksi kahvia, eikä ollenkaan huonoa sellaista.
Muistiinpanoissa olen ollut taasen englannin kielisellä tuulella, sillä paperilla lukee: Hints of vanilla, blueberry muffin, fresh & clean.

Tämä oli hieman vaikea tulkittava, hyvän makuinen, mutta vaikea keksiä makuja mitä erottelee. Siinä se 125g oikestaan menikin, maistellessa, pahus.

DSC_2215

Tabi beans

DSC_2221

Hyvät olivat tämän kuukauden Kaffeboxin kahvit, vaikka paahtimo olikin täysin tuntematon, niin hyvä maku siitä kuitenkin jäi. Ensi visiitillä Osloon niin kannattanee poiketa Nordin kahvipaikoissa ja ostaa kotiinkin vähän kahvia.

Stage
Kotimaan kisojen jälkeen alkoi tiedusteleminen MM-kilpailuista, tiedossa toki oli että missä ne pidetään, paljon olikin sitten pimennossa.

Kisat olivat siis Dublinissa samaan aikaan World Of Coffeen aikana, jolloin käytiin myös Vuoden Baristan ja Brewers Cupin MM:t.
Kilpailukahvi paahdettiin siten, että se lähti 52 maan Aeropress kisojen voittajille 30.päivä, itse kilpailut olivat 23.6, jäi siis hyvin aikaa tahkoa kuppiin reseptiä, ainoana mutkana tässä oli 250g pussin rajallinen koko. Lopulta 48 maata pääsi kisoihin saakka, ainakin jotain tietoa tuli parista tuomarista, oli ollut ongelmia viisumien kanssa (en kuullut mistä olivat tulossa ja ketkä tuomareista ja mitkä maat jäivät ulos).
Kahviksi osoittautui Workshop Coffeen paahtama Cafe Importsin Kolumbialainen Río Negro, Iquira Huila.
Process: Washed
Variety: Yellow Bourbon
Altitude: 1900-1990m

IMG_20160606_212928

Jo ensimmäisellä kupillisellani ihastuin tähän kahviin, todella moniulotteinen, täynnä marjoja (ehkä jopa hedelmiä) /makeutta/hapokkuutta. Ja se käyttäytyi aika herkästi muutoksille!

World Aeropress Championship piti yhteyttä sähköpostitse, ja vastailivatkin hyvin nopeasti kun sieltä päin jotain kyseli.
Selvitin että pääsenhän pyörätuolilla ongelmitta paikalle ynnä muuta, kaikki järjestettiin niin ettei jäänyt ongelmaksi.

Sain treenata Kaffalla tuota reseptiä, sillä tarvitsin heiltä pariakin asiaa. EK43 mylly joka olisi Dublinissakin, ja sitten muiden mielipiteitä, lusikoita kaikille ja slurppaamaan perään omat mielipiteet. Aika lailla olin itsekkin menossa samoilla valinnoilla kuin muutkin, mutta kun jokin kupeista jakoi joukkoa oli se hyvä unohtaa. Kun olin päättänyt millä karkeudella liikun ja millä suhteella, oli lämpötilan ja uuttoajan kanssa vielä tappelua, ja tietenkin kahvi alkoi loppua jo. Lopuksi jäljelle jäi neljä vaihtoehtoa:

Inverted, 245g vettä, 17,5g kahvia, EK43 “6.5” karkeus, sekoitus alussa ja 30s kohdalla, kääntö 55s ja pyöräytys ja 1min kohdalla 30s pressi.
1. 87C, 1min + 30s
2. 87C, 1min 10s + 30s
3. 82C, 1min + 30s
4. 82C, 1min 10s + 30s

Nyt jos ajattelee, ettei noissa nyt ole isoa makueroa, niin voinen todeta 1. ja 4. erojen olevan huikeat.
Kuitenkin siinä jäi nuo 3. ja 4. lopullisiksi, ajattelin että mennään tunteella eli kolmosella, se oli alusta alkaen ollut oma suosikkini.

Yhteen reppuun mahtui mukavasti kaikki kamat mukaan, sekä suomalaista hanavettä 3,5litraa. Pitäähän sitä jollain erottua, eikä ollut mitään tietoa minkä tasoista vettä olisi vastassa.

Perheemme istui lennolla HEL-DUB 19.6 iltapäivästä, jäi siis pari päivää katsoa kaupunkia ja käydä katsastamassa tuo WigWam, jossa kilpailut järjestettäisiin.
WigWam on käsittääkseni entinen disko, nykyään Vice Coffeen hallinnassa. Kuitenkin lava ja diskopallo katossa kertoivat vanhaa tarinaa, aivan täydellinen paikka. Katsottiin että pystyn pääsemään lavalle jonne oli pari isoa rappusta, siellä myös harjoittelisin sillä muuten harjoituspaikka oli kellarissa.

WigWam sign

stand

Kilpailuissa olikin sitten lopulta 48 maata osallisena, round 1 käsitti 12 kierrosta (Heattia), Suomi ja nimeni luki viimeisellä kierroksella Italian, Singaporen ja Unkarin kanssa.
Harjoitus rundilla harmittelin pientä nuhaani, sillä kuppini ei maistunut kovin hyvälle. Kilpailujen pitkäaikainen järjestäjä Tim Varney käveli sopivasti ohi ja ehdotin maistamista, heitin vielä ilmoille “että eikö maistukkin hieman aliuuttuneelle”, hän oli ehdottoman samaa mieltä. No niin, sit äkkiä joitain korjausliikkeitä. Päätin kiristää EK:n kuudesta ja puolesta tasan kuuteen. Sillä tuli mielestäni todella hyvän makuinen, uskalsi jo lopettaa treenin josta aikakin oli loppumassa.

Homma lähti käyntiin Ben Kaminskyn ja Katie Carguilon juontamana, ensimmäisen heatin jälkeen tuomarit jäivät maistelemaan ja toinen heatti sisään. Välillä en enää pysynyt mukana että kuka voitti, katselin tekniikoita ja kuuntelin koska pyydettiin minkäkin heatin osallisia valmistautumaan. Yleensä en jännitä, mutta tämä odottaminen oli jännää, teki mieli vain äkkiä päästä hoitamaan homma ja kuulemaan miten käy.

Omalla vuorolla sitten pääsin lavalle kolmen muun kanssa, otin laitapaikan. 7min aika käynnistyi kun osa kamoista oli vielä vähän vaiheessa, mutta ei siitä paniikkia. Yksi mitä en ollut huomionut, oli aiemman kierroksen kilpailijan jättämä Bonavita gooseneck electric:n lämpötilan asetus. Tuskailin kun en saanut tarpeeksi lämmintä vedestäni, onneksi Varney huomasi tämän vierestä ja tuli naputtelemaan veden lämpimäksi. Toinen mikä tuli puskista, oli muiden heiluttama yhteinen pöytä. Kun omassa aeropressissä oli purut lähellä pintaa, heilahti pöytä sen verran että purua oli jo hieman kierteillä, samalla kun sekoitin ja aika juoksi koitin putsata purut pois, sillä jos ne jäisivät ei korkki menisi enää kiinni eikä pressaamista voisi tehdä saati kääntöä. Vähän väkisin sain gapin kuitenkin jengoilleen ja pressi meni kuin menikin kunnialla pohjaan. Kun kaadoin serveristä tuomaroitavaan kuppiin pitkällä kaadolla, tuli Kaminsky mikrofonin kanssa kysymään mitä tällä haen, kerroin koettavani vielä hieman viilentäväni kahvia sillä keinoin. Vastailin myös siinä muiden vielä pressatessa muihinkin kysymyksiin. Kerroin olevani ihan kotiharrastaja, ja kun haasteista kysyttiin niin kerroin myllystä joka oli itselle tuntematon ja kerroin harjoitelleeni sillä Kaffalla Suomessa. Kahvista kerroin sen olevan haastava, ja joutuneeni sen kanssa pois omasta normaali reseptistä, hienommalle karkeudelle muun muassa.

Oman suorituksen jälkeen oli aika hyvä fiilis, vaikka tuomarit nostivatkin Italian Matteon kupin voittajaksi.
Otin kaiken stressaamisen ja jännäämisen päälle Guinnessin, kun nyt kerran sen luvatussa maassa ollaan.

Jäimme seuraamaan kisat loppuun, samalla jutellen muiden kilpailijoiden ja yleisön kanssa. Erikseen voisi mainita Venäjän kilpailijan olevan tosi mukava tyyppi, sekä erityisesti Brasilian Hugon (joka taisi olla ottanut muutaman ilmaisen oluen janoonsa).

Niin tuolla oli jaossa ilmaista olutta, Metalman APA:a ja vehnäolutta. Ei huonoja, vaikkei nyt omalle “must have” listalle pääsisikään.

Hieman tilastoja:
olutta meni 2043kpl
312 kuppia tuomarit maistoivat
11 tuomaria
48 maata

Name tag

DSC05707

training

training2

Round 1

Heat 1

Judges

DSC05741

DSC05745

Haet 10
Tässä ponnaripäinen turkkilainen tuli omaan Heattiinsa myöhässä, sai tehdä kupin viiteen minuuttiin. Ei muuten kiire, mutta hän käytti käsimyllyä, siinä oli muuten nopeaa pyöritystä.

DSC05769

DSC05797

DSC05808

DSC05811
Heat 12

interview

Round 2

Round 2 heat 4

crowd2

Last round

Final round

Final

top 3

Loppujen lopuksi, iso kiitos Kaffalle jo SM-kilpailujen järjestämisestä, Dubliniin lähettämisestä, harjoittelun auttamisessa.
Olin hyvin tyytyväinen suoritukseeni, vaikkei tuo kantanutkaan pidemmälle. Perhe oli hyvin mukana kilpailussa, S:n apu oli korvaamatonta ja L jaksoi koko illan todella hyvin mukana (kannustikin kovasti).

Dublin kaupunkina oli käymisen/tutustumisen arvoinen, julkinen toimi hyvin, eläintarha oli hieno ja Guinnessin panimo oli mahtava.
Kotiuduimme 26.6 eli olimme sunnuntaista sunnuntaihin, ja vain kahtena päivänä saimme vettä niskaan (vaikkei koko päivää satanutkaan).

Stage selfie

Guinness gravity bar

Kaffebox.no lähetti tässä kuussa kauan odottamani paahtimon kahvia, nimittäin Tim Wendelboen, ja tulikin kaksi pussia sitten.
Niitä tässä ajattelin hieman aukoa, mutta sitä ennen kysymys johon lopussa vastaus.

Mikä mylly on kyseessä? Vinkkinä ettei se ole Porlex.
DSC04966

Ensimmäisenä halusin avata Duromina:n.
Ethiopia Agaro
Several smallholders farmers
Ethiopian heirloom
Washed
2000 MASL
Tropical fruit, flowers, pineapple

DSC04961
DSC04970

Vesi kielellä odotin tästä kunnon pommia, ananas toimii hyvin kahveissa ja nyt on jokin aika itsellä et sellainen maistuu.
Aeropress inverted, 17.5g kahvia, 245g vettä 85.5C, vedet kerralla sisään johon perään sekoitus. Puolen minuutin kohdilla uusi sekoittus, ja kääntö minuutilla, kierto ja pressi 35s.
Tasapainoinen, makea, ananas, meloni (?) löytyy muistikirjasta. Ei ihan mitä hain, vaikka ei huono ollenkaan.

Tämän tein myöhemmin muuten samoin, mutta 92C vedellä, sitten maut tulivat mukavammin esille ja kupista tuli kirkkaampi. Parempi.

Oli toisen pussin vuoro, eli Kagumoini esiin.
Kenya, Muranga
Several smallholders farmers

SL28 + SL34 + Ruiru 11 + Batian
Washed
1700-1800 MASL
Intense, black currants, rose hips

DSC04972

Tässä samat lähtöasetelmat kuin ensimmäisellä aiemmassakin, eli vedet ja purut samoin kuten kontaktiaikakin.
Muistivihosta löytyy seuraavasti: Black tea, mustaherukan makeus/hapokkuus, täyteläinen.

Tätä kirkkaampaa Durominaa tulee laitettua enempi aeropressillä, ja sit Kagumoinia sitten taas menee moccamasterin kautta.

Hyvä oli kuukauden setti Kaffeboxilta, jälleen.

Niin se mylly, näyttää Porlexilta, terätkin hyvin samankaltaiset, kampi on yhteensopiva Porlexiin, mutta ei ole sama.
Tottelee nimihirviötä ZX-A66, kiinamylly jota saa ebaysta hintaan 6.56e ja siihen postarit + 0.37e.
Terät keraamiset, ja hyvin tuntuu kaikin puolin toimivan. Meinasin aiemmin tilata Porlexin, myllyn joka mahtuu aeropressin sisään, eikä paina juurikaan, mutta n. viidenkympin hinta jätti miettimään. Sitten törmäsin foorumilla tähän, ja tein tilauksen.

Karkeus kuvassa on vasemmalla Varion jauhatus ja oikealla tämän kiinamyllyn (yritin saada mahdollisimman yksi yhteen säädettyä).

DSC04980
DSC04978

Raven pari pussia

Posted: 31/05/2016 in Elämää

Tuli tilattua vaihteluksi papusia, nyt vieläkin innostuneena tästä Rave Coffeesta, eikä ollut pettymys tälläkään kertaa.
Oli filtteriä Etiopian Hunkute #3:sta jaa Raven omaa espresso blendiä nimeltä Fudge.

Otan ensin filsun.
ETHIOPIA HUNKUTE #3 
**VERY LIMITED STOCK**
£5.25
Roast Level: Light to Medium
Process: Washed and sun-dried
Grown:  Dalle, Sidama, Wonsho District
Altitude: 1900 – 2000m
Varietals: Various Heirloom
Farm Info
Cooperative: Hunkute
Producers: About 1700 smallholders.
Varietals: Ethiopian Heirloom. Improved varietals and native coffee of forest origin transferred to family smallholder plots and gardens. In this case referred to as Sidamo type.
Grade: Screen 14 and up.

Espresso
Sweet and Intense! Yellow stone fruit, lychee, bergamot
Double Shot Flat White
Cocoa and malted milk, jasmine and bergamot aroma
Black Filter / Cupping
Citric and jasmine scented aroma. Yellow stone fruit, lichee, red currant, Rose-hip. Complex, good depth, high flavor intensity, up front acidity. Sweet, well structured, bright, juicy and lingering.

DSC_1976

DSC_1975

Siinä ne tärkeimmät joilla lähti ostoskoriin.
Pussi olikin erilainen kuin ennen, nyt ei ollut erillistä pussinsulkijaa vaan minigrip pusseista tuttu lukitussysteemi. Ihan kiva lisä.
Aeropressin kanssa tässä on vaikea epäonnistua, kokeilin vaihdella eri lämpötiloissa uuttoa, mut joka kerta tyrkkäs hyvää kuppia.
Nuo Bright, juicy, red currant, front acidity, sweet allekirjoitan, ja tupla alleviivaan mehukuuden ja punaherukat.
Moccamasterista ei ihan samaa irtoa, muttei tämä sieltäkään huonona tule. Menee uudellee tilattavien sekaan, mikäli tämä “limited stock” ei ihan äkkiä lopu.
tangerine
kPNXrpDDHm

Sitten on Fudge.
Tästä ei liiemmin irronut infoa, kuin että on Raven oma blendi ja isolla taste notesit “FUDGE, FUDGE, FUDGE”.
Tarkoitettu espressoksi ja mieluiten maitopohjaisiin juomiin, taas oli flat white esimerkkinä.

DSC_1974

DSC_1978

Jokin kumma kausi on nyt käynnissä, lieneekö syy sitten ilmatiloissa, paineiden ja kosteuden heittelyissä, että hyvää shottia joutuu pitkään hakemaan.
Taas hain hakemalla hyvää, ja lopulta se tuli myllyä säätämällä ja purua 18.5g lataamalla 30s ajan kuppiin 30g juomaa. Maku oli oikein täyteläinen, ei ehkä ihan fudgea. Miellän itse fugden melkein jo ällö kermaiseksi, ja sitähän tämä ei ollut, enemmän kääntyisin tumman suklaan perään. Mutta tuhti ja ryhdikäs (jos näin voi sanoa) shotti tuli. Tein siitä tavoilleni uskollisena cappuccinon, ajattelin jo huulille viedessäni et tämän on oltava hyvä, HYVÄ. Vaan ei, en kovin innostunut, oliko sitten crema reunoilta vai mikä kun pisti suuhun sellaisen vähän katkeran maun. Olinko syönyt tai juonut jotain mikä pilasi tämän? Tein myöhemmin uudelleen, enkä oikein vieläkään lämmennyt, jäi sellainen paahteinen maku vain suuhun maidon alta.
Päätin vielä vaahdottaa flat whiten. Sillä kun otti huikan, niin sain maidon maistumaan suklaiselta ja makealta, fudgemaiselta jos sanoisin jopa.
Mutta tässä oli taas yksi muistutus, ettei pitäisi ihan hullunaan luottaa näihin omiin taitoihin, ja mitkä ovat paahtimon lupaukset pavusta. Enäänhän koko blendiä ei löydy tuolta sivuilta.

affiche-de-the-nice-guys-avec-le-fameux-950x0-2-e1458771633144
Shane Blackin ohjaama 70-luvun lopulle sijoittuva, Finnkinon mukaan jännitys/rikoselokuva, itse miellän tämän action komediaksi.
Todella hyvin ohjattu, nautin joka hetkestä. Blackin aiempia ovat mm. Tappava ase elokuvat sekä Iron Man 3.

Vaikka tässä oli K-16 verran väkivaltaa ja tissejä, niin hurttia huumoria riitti, en oikeastaan muistakkaan koska olisin leffassa nauranut näin paljon (saatoin ehkä olla myös vähän väsynyt), läppä oli just mun makuun ja kyllä S:kin repeili ihan vedet silmissä.

Yrittämättä spoilata joltain tämän näkemistä, naarmutan juonen pintaa alas ihan vähän.

Ryan Gosling ja Russell Crowe ovat kaksi oman alansa miehiä, toinen yksityisetsivä ja toinen, noh käy vetämässä turpaan rahasta.
Eräs juttu liittää sitten kaksikon yhteen, ja sitä vyyhtiä aletaan aukomaan johtolankojen kautta/avulla.
Vauhtia vaarallisia tilanteita, huumorilla kyllästettyä ja 70-luvun musiikilla höystettyä pätkää kestää 1h 55min.

Pääosissa: Ryan Gosling, Russell Crowe, Matt Bomer, Kim Basinger, Ty Simpkins.

The-Nice-Guys-Starring-Russell-Crowe-Ryan-Gosling-Official-Movie-Trailer-Video<

The Nice Guys - Official - Courtesy of © Warner Bros - 09 (via roadshowfilms)

Nyt on Rave Coffeen viimeisin kolmesta pussista koeajeltu.

Ecuador Hakuna Matata
Grown: La Perla, Nanegal, Pichincha
Farm: Hakuna Matata
Process: Honey
Varietal: Caturra
Altitude: 1300m

DSC_1898
DSC_1900
Tuolta sivulta lueskelin farmin omistajista, joka on hieman erilainen kuin noin yleensä (yleesä mennään isältä pojalle tyyliin).
Farmin omistavat Henry ja Verena Gaibor. Henry on veteraani, sotatraumakirurgi, ja hyvin tarkka ja omistautunut kahville jo silloin kun toimi ensiaputiloissa. Henkka tapasi Verena Blaserin, sotasairaanhoitajan Sveitsistä, Bujumburassa Burundissa kun he molemmat olivat vapaaehtoisina Tohtorit ilman rajoja ja UN:ssa. He jatkoivat yhdessä työskentelyään Maputon konfliktin jälkeen, Mosambikissa (1977-1992 sisällissota). Myöhemmin molemmat jäivät eläkkeelle ja ovat omistaneet taitonsa kahvin tuottamiselle, Henryn kotimaassa Ecuadorissa.

Sit makuprofiileista (sivuilta kopioituna):
Espresso
Light citrus and melon with a chocolate body
Flat White
Toffee, Almond, Brown Sugar
Black Filter / Cupping
Toffee, sugary, lemon-lime, floral, melon, chocolate

Otanpa ensin omat filtterimakusteluni, en ihan näihin saanut, parilla kolmella eri kupilla olen koettanut.
Saan mauksi kyllä toffeen ja suklaan, mutta sitten lemon/lime jota kaipailin, jäi olemattomiin ja enemmänkin nostaisin black tea makua paperille.

Espressoksi sai taas hetken hakea, kun 18g vaikutti hyvältä, niin sit se nakukahvan kanssa pääsi ruiskimaan. Loppupeleissä millin myllyn säätö ja puoli grammaa lisää tuotti aivan mahtavan tuloksen (30g juomaa). Kevyt sitrus (limemäinen), ja hyvä tuhti suklaarunko ympäröi siinä.

Cappuccinosta maistui läpi selkeä fariini sokeri ja toffee, jään mielenkiinnolla odottamaan että saan muistettua kaupasta lisää maitoa ja siten lisää näitä.
DSC_1902

Sitten asian vaihtoon, eli myllykuumeeseen.
Monta myllyä pyörii mielessä, Eureka Zenith 75 E, Sette, Peak, Mythos One, K30… Mutta kovin hintahaitari vetää noilla lattioista katoille.
En kuitenkaan lähde vielä ostamaan hyvän myllyn viereen toista hyvää (pykälän parempaa?), ennen kuin on ostaja vanhalle.

ELI jos jollain on tarvetta, tai tuntee jonkun jolla on käyttöä Mazzer Mini electronic B mallille, niin hyvin toimiva on tuossa pöydällä. Yhteyttä voi ottaa s-postitse/kommentoimalla/twiitillä/foorumi yv…
Tällä hetkellä siinä on Super Jollyn terät, jotka nopeuttavat jauhamista normaaleihin teriin verrattuna, lisäksi ne vaimentavat myllyä. Ja hiljainen tuo onkin.
Mukana lähtee myös OE Ipanema Dosing Cylinder Tall (aluminium), heräteostos aikoinaan, istuu hyvin kahvaan eikä ole puruja ollut sen jälkeen ohi kahvan, vahigossakaan.
Linkki kuviin ja tekstiin (paljolti samaan) on ristreton foorumille, jossa tämä myynnissä. Linkki.
tapatalk_1463869585307