Ollut hyvää taukoa kirjoittelusta, vaan kuitenkaan ei kahveista. Näistä on tullut otettua muutama kuva samalla kun ns. korkkaa pussia, ja ottaa muistiinpanoja paperin palasille. MUTTA niiden päätyminen blogiin on jäänyt, ehkä laiskuutta, ehkä kiireitä… tai 50/50 molempia.

Nyt on pieni näppäimistö kärpänen naukannut ja kuvahelvetistä kaivelin muutamat kahvit esille, Square Mile Coffeelta pari mainitsemisen arvoista kahvia, ja Kaffalta kanssa pari toiseen postaukseen.

Santa Rosa 1900

Olin tekemässä tilausta SqM:ltä enkä ollut kuullut tästä aiemmin, mutta Costa Ricasta on muutama aika helmi löytynyt niin lähdin kuvauksen mukana ja Red Honey prosessoinnilla tähän kelkkaan.

Santa Rosa 1900 beans

Kuvaus oli aika osuva, sillä aeropressillä tästä hieman viilatessa sai kun saikin juuri täsmäävän. Silti kun lueskelin papereitani, oli se hakeminen alkuun aika huopaamista, alleviivattuna olivat Mansikka ja Suklaa.

Gichathaini PB

Tästä kirjoitin kerran jo aiemmin kun sain haaviini, mainitsin että menee listalle “kun löydän jostain hommaan lisää”. Nyt sit löytyi, toki papu on peaberryä joka hieman erikoisempaa. Kuvauksella “Chocolate / Orange / Strawberry” tämä oli jo otettava tilaukseen.

Gichathaini beans

Tämä näyttääkin jo edelliseen verrattuna vaaleammalta ja papu erilaiselta muutenkin.
Hyvin nopeasti meni pussillinen, niin aeropressillä että moccamasterilla, mielelläni nostan tästä esille Toffeen ja Pähkinän (Cashew), voisi sitä yrittää enemmänkin irroitella mutta nämä niin hyvin esillä et myisin omaa pussiani näillä kahdella.

Vähän nysäksi jäi tämä postaus, mutta kohta taas uutta pukkaa.

Otsikon mukaisesti kaksi kahvia nyt perattavana. Kaffeboxilta tuli kuukauden lähetys, jossa 125g noita molempia, paahtimona jo parilla kerralla tutuksi tullut Jacu.

Sen pidemmittä jaaritteluitta suoraan hampaat kiinni hopeisiin pusseihin ja aeropress esiin, sillä on kun olen tottunut nämä maistelut nyt suorittamaan niin jatkamme samalla kaavalla.

Kenya Ndocha
Origin: Kiambu, Central Ruiru
Producer: Ndocha Estate
Cultivar: SL 328
Process: Washed
Altitude: 1575 MASL
Taste profile: Vanilla aroma, rhubarb and apricot flavor with rich jam like mouth feel

DSC_2279

DSC_2280

Tätä sitten kun ensimmäisen kerran ryystin cupping lusikasta, olin vähän ällistynyt, rikkaat maut (sillä tavalla että tulivat voimakkaasti esille) jysähtivät esiin. Mutta miten kuvailisin kaikki maut? Pariin kertaan tein kupin, sillä ensimmäillä kerralla mielestäni keksin jonkun tosi hyvän ja kuvailevan “jutun”, mutta sitten en kirjoittanut sitä ylös ja se unohtui. Toisella kerralla kirjoitin ylös: Hillomainen, karpalo.
Aika vähiin jäi, mutta karpalokin käsittää niin paljon, ja toden totta tuo on hillotyyppinen, sellainen jämäkän oloinen.
En nyt mitään pisteitä jakele tälle, mutta vaikka hyvää olikin, niin en tiedä haluaisinko enempää maistella/juoda kuin tämän 125g.

Costa Rica Las Lajas
Origin: Sabanilla De Alajuela
Producer: Finca San Luis By Oscar Chachon
Cultivar: Caturar, Catuai
Process: Natural
Altitude: 1450 MASL
Taste profile: Orange blossoms aroma, floral black tea and sweet cookie flavor, silky and crispy body

DSC_2277

DSC_2278

Siinä mielenkiintoinen makukuvaus, vähän lähdin varovaisin mielin tähän. Enkä kyllä alkuun osannut mausta oikein sanoa pidänkö tästä vai en, kun psyykkasin itseäni ennen maistamista ajattelemaan tämän olevan pahaa, se maistui aika märiltä sukilta, ja kun toisin päin mietin niin sain pehmeän ja silti terävän makuisen kahvin maistettua. Raaputin kynällä paperin palaselle seuraavaa: Black tea with honey. Se oli miten sanoiksi pukisin tämän kahvin lyhyesti ja ytimekkäästi, ehkä tuo keksimäisyys olisi vielä hyvä lisäys.
Kaiken kaikkiaan, aika tylsä kuitenkin, ei jatkoon.

Otsikon mukaisesti kaksi kahvia Nord paahtimosta Norjasta, Kaffebox.no:n tilaajana tulivat postilaatikosta.
Molemmat ovat toki jo juotuina, eivät viikoakaan vanhentuneet sen verran hyvin maistuivat. Mutta onneksi on jotain muistiinpanoja ja parit kuvat jääneet jäljelle, niistä nyt tarkoitus parsia kasaan pieni postaus.

Ensin tämä paahtimo.
Todella huonosti sain netistä kaivettua tietoa, ja kenialainen Gichathaini oli jo poistunut verkkokaupastakin.
Kaffeboxin paketin mukana tuli lappunen jossa pientä infoa:
“We in Nord care about good and fresh ingredients in everything we do, Nord consist of a handful of coffee shops, a coffee roastery, a bakery and a restaurant with coctailbar.

In our coffee roastery at tveita in Oslo, Norway we roast green coffee from some of the world’s best producers. Buying the raw coffee as direct as possible, means that the money you pay for our coffee to a greater extent goes to those who cultivate it.

We find that we get the best out of the beans light, careful roasting. With strict quality routines of cupping every batch and our pure love for coffee, we always strive to bring out the best flavours in each and every coffee we introduce.” Instagram @nordoslo web nordolso.no.

Ensin tämä Kenia Gichathaini.
Origin: Nyeri, Central Kenya
Producer: Co-Op
Cultivar: SL-23 and SL-34
Process: Washed
Altitude: 1600 MASL
Taste profile: Aroma of rosehip and blackberries, flavors of red currants and jasmine, lingering, floral aftertaste

Itse jälleen aeropressin kautta tätä lusikkaan ja muistiinpanoista löytyy seuraavaa: Viinirypäle (vihreä), raikas, punaherukka. Hapokkuuden kautta pirtsakka.

Tykkäsin, oli ns. mielenkiintoinen. En ehtinyt kyllästyä, varsinkaan kun tätä oli vain 125g. Jos jostain bongaan samaa kenialaista, pistän tilaukseen.

Nord Keanya Gichathaini

DSC_2210

Sitten jälkimmäinen, eli Kolumbia Edgar Nuñez.
Origin: Huila, Colombia
Producer: Edgar Nuñez
Cultivar: Tabi
Process: Washed
Altitude: 1800-200 MASL
Taste profile: Dark berries, vanilla and clementine, spicy scent of almond and aftertaste of ripe blackberries.

Ennen kuin otan omia muistiinpanoja, niin vähän vielä tästä mr. Nuñezista.
Alunperin syntynyt ja kasvanut Palestiinassa. Vuonna 2010 hän sai omistukseensa oman farmin Buenos Airesista, oikean lajikkeen pitkän testailun ja etsimisen jälkeen hän alkoi viljellä Tabia. Farmi sijaitsee kahden kansallispuiston välissä (National park biological corridor ja Cueva de los guácharos national park).
Mr.Nuñez asuu farmilla vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Siellä he viljelevät sipulia, kaalia, papuja, tomaatteja ja korianteria. Hänellä on myös pieni erä maniokkia, banaania, persikkaa, maissia ja hedelmiä kuten sitruunoita ja karhunvatukkaa.

Hatun nosto meikkoselle siitä että sai vielä mahtumaan kaiken tämän lisäksi kahvia, eikä ollenkaan huonoa sellaista.
Muistiinpanoissa olen ollut taasen englannin kielisellä tuulella, sillä paperilla lukee: Hints of vanilla, blueberry muffin, fresh & clean.

Tämä oli hieman vaikea tulkittava, hyvän makuinen, mutta vaikea keksiä makuja mitä erottelee. Siinä se 125g oikestaan menikin, maistellessa, pahus.

DSC_2215

Tabi beans

DSC_2221

Hyvät olivat tämän kuukauden Kaffeboxin kahvit, vaikka paahtimo olikin täysin tuntematon, niin hyvä maku siitä kuitenkin jäi. Ensi visiitillä Osloon niin kannattanee poiketa Nordin kahvipaikoissa ja ostaa kotiinkin vähän kahvia.

Stage
Kotimaan kisojen jälkeen alkoi tiedusteleminen MM-kilpailuista, tiedossa toki oli että missä ne pidetään, paljon olikin sitten pimennossa.

Kisat olivat siis Dublinissa samaan aikaan World Of Coffeen aikana, jolloin käytiin myös Vuoden Baristan ja Brewers Cupin MM:t.
Kilpailukahvi paahdettiin siten, että se lähti 52 maan Aeropress kisojen voittajille 30.päivä, itse kilpailut olivat 23.6, jäi siis hyvin aikaa tahkoa kuppiin reseptiä, ainoana mutkana tässä oli 250g pussin rajallinen koko. Lopulta 48 maata pääsi kisoihin saakka, ainakin jotain tietoa tuli parista tuomarista, oli ollut ongelmia viisumien kanssa (en kuullut mistä olivat tulossa ja ketkä tuomareista ja mitkä maat jäivät ulos).
Kahviksi osoittautui Workshop Coffeen paahtama Cafe Importsin Kolumbialainen Río Negro, Iquira Huila.
Process: Washed
Variety: Yellow Bourbon
Altitude: 1900-1990m

IMG_20160606_212928

Jo ensimmäisellä kupillisellani ihastuin tähän kahviin, todella moniulotteinen, täynnä marjoja (ehkä jopa hedelmiä) /makeutta/hapokkuutta. Ja se käyttäytyi aika herkästi muutoksille!

World Aeropress Championship piti yhteyttä sähköpostitse, ja vastailivatkin hyvin nopeasti kun sieltä päin jotain kyseli.
Selvitin että pääsenhän pyörätuolilla ongelmitta paikalle ynnä muuta, kaikki järjestettiin niin ettei jäänyt ongelmaksi.

Sain treenata Kaffalla tuota reseptiä, sillä tarvitsin heiltä pariakin asiaa. EK43 mylly joka olisi Dublinissakin, ja sitten muiden mielipiteitä, lusikoita kaikille ja slurppaamaan perään omat mielipiteet. Aika lailla olin itsekkin menossa samoilla valinnoilla kuin muutkin, mutta kun jokin kupeista jakoi joukkoa oli se hyvä unohtaa. Kun olin päättänyt millä karkeudella liikun ja millä suhteella, oli lämpötilan ja uuttoajan kanssa vielä tappelua, ja tietenkin kahvi alkoi loppua jo. Lopuksi jäljelle jäi neljä vaihtoehtoa:

Inverted, 245g vettä, 17,5g kahvia, EK43 “6.5” karkeus, sekoitus alussa ja 30s kohdalla, kääntö 55s ja pyöräytys ja 1min kohdalla 30s pressi.
1. 87C, 1min + 30s
2. 87C, 1min 10s + 30s
3. 82C, 1min + 30s
4. 82C, 1min 10s + 30s

Nyt jos ajattelee, ettei noissa nyt ole isoa makueroa, niin voinen todeta 1. ja 4. erojen olevan huikeat.
Kuitenkin siinä jäi nuo 3. ja 4. lopullisiksi, ajattelin että mennään tunteella eli kolmosella, se oli alusta alkaen ollut oma suosikkini.

Yhteen reppuun mahtui mukavasti kaikki kamat mukaan, sekä suomalaista hanavettä 3,5litraa. Pitäähän sitä jollain erottua, eikä ollut mitään tietoa minkä tasoista vettä olisi vastassa.

Perheemme istui lennolla HEL-DUB 19.6 iltapäivästä, jäi siis pari päivää katsoa kaupunkia ja käydä katsastamassa tuo WigWam, jossa kilpailut järjestettäisiin.
WigWam on käsittääkseni entinen disko, nykyään Vice Coffeen hallinnassa. Kuitenkin lava ja diskopallo katossa kertoivat vanhaa tarinaa, aivan täydellinen paikka. Katsottiin että pystyn pääsemään lavalle jonne oli pari isoa rappusta, siellä myös harjoittelisin sillä muuten harjoituspaikka oli kellarissa.

WigWam sign

stand

Kilpailuissa olikin sitten lopulta 48 maata osallisena, round 1 käsitti 12 kierrosta (Heattia), Suomi ja nimeni luki viimeisellä kierroksella Italian, Singaporen ja Unkarin kanssa.
Harjoitus rundilla harmittelin pientä nuhaani, sillä kuppini ei maistunut kovin hyvälle. Kilpailujen pitkäaikainen järjestäjä Tim Varney käveli sopivasti ohi ja ehdotin maistamista, heitin vielä ilmoille “että eikö maistukkin hieman aliuuttuneelle”, hän oli ehdottoman samaa mieltä. No niin, sit äkkiä joitain korjausliikkeitä. Päätin kiristää EK:n kuudesta ja puolesta tasan kuuteen. Sillä tuli mielestäni todella hyvän makuinen, uskalsi jo lopettaa treenin josta aikakin oli loppumassa.

Homma lähti käyntiin Ben Kaminskyn ja Katie Carguilon juontamana, ensimmäisen heatin jälkeen tuomarit jäivät maistelemaan ja toinen heatti sisään. Välillä en enää pysynyt mukana että kuka voitti, katselin tekniikoita ja kuuntelin koska pyydettiin minkäkin heatin osallisia valmistautumaan. Yleensä en jännitä, mutta tämä odottaminen oli jännää, teki mieli vain äkkiä päästä hoitamaan homma ja kuulemaan miten käy.

Omalla vuorolla sitten pääsin lavalle kolmen muun kanssa, otin laitapaikan. 7min aika käynnistyi kun osa kamoista oli vielä vähän vaiheessa, mutta ei siitä paniikkia. Yksi mitä en ollut huomionut, oli aiemman kierroksen kilpailijan jättämä Bonavita gooseneck electric:n lämpötilan asetus. Tuskailin kun en saanut tarpeeksi lämmintä vedestäni, onneksi Varney huomasi tämän vierestä ja tuli naputtelemaan veden lämpimäksi. Toinen mikä tuli puskista, oli muiden heiluttama yhteinen pöytä. Kun omassa aeropressissä oli purut lähellä pintaa, heilahti pöytä sen verran että purua oli jo hieman kierteillä, samalla kun sekoitin ja aika juoksi koitin putsata purut pois, sillä jos ne jäisivät ei korkki menisi enää kiinni eikä pressaamista voisi tehdä saati kääntöä. Vähän väkisin sain gapin kuitenkin jengoilleen ja pressi meni kuin menikin kunnialla pohjaan. Kun kaadoin serveristä tuomaroitavaan kuppiin pitkällä kaadolla, tuli Kaminsky mikrofonin kanssa kysymään mitä tällä haen, kerroin koettavani vielä hieman viilentäväni kahvia sillä keinoin. Vastailin myös siinä muiden vielä pressatessa muihinkin kysymyksiin. Kerroin olevani ihan kotiharrastaja, ja kun haasteista kysyttiin niin kerroin myllystä joka oli itselle tuntematon ja kerroin harjoitelleeni sillä Kaffalla Suomessa. Kahvista kerroin sen olevan haastava, ja joutuneeni sen kanssa pois omasta normaali reseptistä, hienommalle karkeudelle muun muassa.

Oman suorituksen jälkeen oli aika hyvä fiilis, vaikka tuomarit nostivatkin Italian Matteon kupin voittajaksi.
Otin kaiken stressaamisen ja jännäämisen päälle Guinnessin, kun nyt kerran sen luvatussa maassa ollaan.

Jäimme seuraamaan kisat loppuun, samalla jutellen muiden kilpailijoiden ja yleisön kanssa. Erikseen voisi mainita Venäjän kilpailijan olevan tosi mukava tyyppi, sekä erityisesti Brasilian Hugon (joka taisi olla ottanut muutaman ilmaisen oluen janoonsa).

Niin tuolla oli jaossa ilmaista olutta, Metalman APA:a ja vehnäolutta. Ei huonoja, vaikkei nyt omalle “must have” listalle pääsisikään.

Hieman tilastoja:
olutta meni 2043kpl
312 kuppia tuomarit maistoivat
11 tuomaria
48 maata

Name tag

DSC05707

training

training2

Round 1

Heat 1

Judges

DSC05741

DSC05745

Haet 10
Tässä ponnaripäinen turkkilainen tuli omaan Heattiinsa myöhässä, sai tehdä kupin viiteen minuuttiin. Ei muuten kiire, mutta hän käytti käsimyllyä, siinä oli muuten nopeaa pyöritystä.

DSC05769

DSC05797

DSC05808

DSC05811
Heat 12

interview

Round 2

Round 2 heat 4

crowd2

Last round

Final round

Final

top 3

Loppujen lopuksi, iso kiitos Kaffalle jo SM-kilpailujen järjestämisestä, Dubliniin lähettämisestä, harjoittelun auttamisessa.
Olin hyvin tyytyväinen suoritukseeni, vaikkei tuo kantanutkaan pidemmälle. Perhe oli hyvin mukana kilpailussa, S:n apu oli korvaamatonta ja L jaksoi koko illan todella hyvin mukana (kannustikin kovasti).

Dublin kaupunkina oli käymisen/tutustumisen arvoinen, julkinen toimi hyvin, eläintarha oli hieno ja Guinnessin panimo oli mahtava.
Kotiuduimme 26.6 eli olimme sunnuntaista sunnuntaihin, ja vain kahtena päivänä saimme vettä niskaan (vaikkei koko päivää satanutkaan).

Stage selfie

Guinness gravity bar

Kaffebox.no lähetti tässä kuussa kauan odottamani paahtimon kahvia, nimittäin Tim Wendelboen, ja tulikin kaksi pussia sitten.
Niitä tässä ajattelin hieman aukoa, mutta sitä ennen kysymys johon lopussa vastaus.

Mikä mylly on kyseessä? Vinkkinä ettei se ole Porlex.
DSC04966

Ensimmäisenä halusin avata Duromina:n.
Ethiopia Agaro
Several smallholders farmers
Ethiopian heirloom
Washed
2000 MASL
Tropical fruit, flowers, pineapple

DSC04961
DSC04970

Vesi kielellä odotin tästä kunnon pommia, ananas toimii hyvin kahveissa ja nyt on jokin aika itsellä et sellainen maistuu.
Aeropress inverted, 17.5g kahvia, 245g vettä 85.5C, vedet kerralla sisään johon perään sekoitus. Puolen minuutin kohdilla uusi sekoittus, ja kääntö minuutilla, kierto ja pressi 35s.
Tasapainoinen, makea, ananas, meloni (?) löytyy muistikirjasta. Ei ihan mitä hain, vaikka ei huono ollenkaan.

Tämän tein myöhemmin muuten samoin, mutta 92C vedellä, sitten maut tulivat mukavammin esille ja kupista tuli kirkkaampi. Parempi.

Oli toisen pussin vuoro, eli Kagumoini esiin.
Kenya, Muranga
Several smallholders farmers

SL28 + SL34 + Ruiru 11 + Batian
Washed
1700-1800 MASL
Intense, black currants, rose hips

DSC04972

Tässä samat lähtöasetelmat kuin ensimmäisellä aiemmassakin, eli vedet ja purut samoin kuten kontaktiaikakin.
Muistivihosta löytyy seuraavasti: Black tea, mustaherukan makeus/hapokkuus, täyteläinen.

Tätä kirkkaampaa Durominaa tulee laitettua enempi aeropressillä, ja sit Kagumoinia sitten taas menee moccamasterin kautta.

Hyvä oli kuukauden setti Kaffeboxilta, jälleen.

Niin se mylly, näyttää Porlexilta, terätkin hyvin samankaltaiset, kampi on yhteensopiva Porlexiin, mutta ei ole sama.
Tottelee nimihirviötä ZX-A66, kiinamylly jota saa ebaysta hintaan 6.56e ja siihen postarit + 0.37e.
Terät keraamiset, ja hyvin tuntuu kaikin puolin toimivan. Meinasin aiemmin tilata Porlexin, myllyn joka mahtuu aeropressin sisään, eikä paina juurikaan, mutta n. viidenkympin hinta jätti miettimään. Sitten törmäsin foorumilla tähän, ja tein tilauksen.

Karkeus kuvassa on vasemmalla Varion jauhatus ja oikealla tämän kiinamyllyn (yritin saada mahdollisimman yksi yhteen säädettyä).

DSC04980
DSC04978

Raven pari pussia

Posted: 31/05/2016 in Elämää

Tuli tilattua vaihteluksi papusia, nyt vieläkin innostuneena tästä Rave Coffeesta, eikä ollut pettymys tälläkään kertaa.
Oli filtteriä Etiopian Hunkute #3:sta jaa Raven omaa espresso blendiä nimeltä Fudge.

Otan ensin filsun.
ETHIOPIA HUNKUTE #3 
**VERY LIMITED STOCK**
£5.25
Roast Level: Light to Medium
Process: Washed and sun-dried
Grown:  Dalle, Sidama, Wonsho District
Altitude: 1900 – 2000m
Varietals: Various Heirloom
Farm Info
Cooperative: Hunkute
Producers: About 1700 smallholders.
Varietals: Ethiopian Heirloom. Improved varietals and native coffee of forest origin transferred to family smallholder plots and gardens. In this case referred to as Sidamo type.
Grade: Screen 14 and up.

Espresso
Sweet and Intense! Yellow stone fruit, lychee, bergamot
Double Shot Flat White
Cocoa and malted milk, jasmine and bergamot aroma
Black Filter / Cupping
Citric and jasmine scented aroma. Yellow stone fruit, lichee, red currant, Rose-hip. Complex, good depth, high flavor intensity, up front acidity. Sweet, well structured, bright, juicy and lingering.

DSC_1976

DSC_1975

Siinä ne tärkeimmät joilla lähti ostoskoriin.
Pussi olikin erilainen kuin ennen, nyt ei ollut erillistä pussinsulkijaa vaan minigrip pusseista tuttu lukitussysteemi. Ihan kiva lisä.
Aeropressin kanssa tässä on vaikea epäonnistua, kokeilin vaihdella eri lämpötiloissa uuttoa, mut joka kerta tyrkkäs hyvää kuppia.
Nuo Bright, juicy, red currant, front acidity, sweet allekirjoitan, ja tupla alleviivaan mehukuuden ja punaherukat.
Moccamasterista ei ihan samaa irtoa, muttei tämä sieltäkään huonona tule. Menee uudellee tilattavien sekaan, mikäli tämä “limited stock” ei ihan äkkiä lopu.
tangerine
kPNXrpDDHm

Sitten on Fudge.
Tästä ei liiemmin irronut infoa, kuin että on Raven oma blendi ja isolla taste notesit “FUDGE, FUDGE, FUDGE”.
Tarkoitettu espressoksi ja mieluiten maitopohjaisiin juomiin, taas oli flat white esimerkkinä.

DSC_1974

DSC_1978

Jokin kumma kausi on nyt käynnissä, lieneekö syy sitten ilmatiloissa, paineiden ja kosteuden heittelyissä, että hyvää shottia joutuu pitkään hakemaan.
Taas hain hakemalla hyvää, ja lopulta se tuli myllyä säätämällä ja purua 18.5g lataamalla 30s ajan kuppiin 30g juomaa. Maku oli oikein täyteläinen, ei ehkä ihan fudgea. Miellän itse fugden melkein jo ällö kermaiseksi, ja sitähän tämä ei ollut, enemmän kääntyisin tumman suklaan perään. Mutta tuhti ja ryhdikäs (jos näin voi sanoa) shotti tuli. Tein siitä tavoilleni uskollisena cappuccinon, ajattelin jo huulille viedessäni et tämän on oltava hyvä, HYVÄ. Vaan ei, en kovin innostunut, oliko sitten crema reunoilta vai mikä kun pisti suuhun sellaisen vähän katkeran maun. Olinko syönyt tai juonut jotain mikä pilasi tämän? Tein myöhemmin uudelleen, enkä oikein vieläkään lämmennyt, jäi sellainen paahteinen maku vain suuhun maidon alta.
Päätin vielä vaahdottaa flat whiten. Sillä kun otti huikan, niin sain maidon maistumaan suklaiselta ja makealta, fudgemaiselta jos sanoisin jopa.
Mutta tässä oli taas yksi muistutus, ettei pitäisi ihan hullunaan luottaa näihin omiin taitoihin, ja mitkä ovat paahtimon lupaukset pavusta. Enäänhän koko blendiä ei löydy tuolta sivuilta.

affiche-de-the-nice-guys-avec-le-fameux-950x0-2-e1458771633144
Shane Blackin ohjaama 70-luvun lopulle sijoittuva, Finnkinon mukaan jännitys/rikoselokuva, itse miellän tämän action komediaksi.
Todella hyvin ohjattu, nautin joka hetkestä. Blackin aiempia ovat mm. Tappava ase elokuvat sekä Iron Man 3.

Vaikka tässä oli K-16 verran väkivaltaa ja tissejä, niin hurttia huumoria riitti, en oikeastaan muistakkaan koska olisin leffassa nauranut näin paljon (saatoin ehkä olla myös vähän väsynyt), läppä oli just mun makuun ja kyllä S:kin repeili ihan vedet silmissä.

Yrittämättä spoilata joltain tämän näkemistä, naarmutan juonen pintaa alas ihan vähän.

Ryan Gosling ja Russell Crowe ovat kaksi oman alansa miehiä, toinen yksityisetsivä ja toinen, noh käy vetämässä turpaan rahasta.
Eräs juttu liittää sitten kaksikon yhteen, ja sitä vyyhtiä aletaan aukomaan johtolankojen kautta/avulla.
Vauhtia vaarallisia tilanteita, huumorilla kyllästettyä ja 70-luvun musiikilla höystettyä pätkää kestää 1h 55min.

Pääosissa: Ryan Gosling, Russell Crowe, Matt Bomer, Kim Basinger, Ty Simpkins.

The-Nice-Guys-Starring-Russell-Crowe-Ryan-Gosling-Official-Movie-Trailer-Video<

The Nice Guys - Official - Courtesy of © Warner Bros - 09 (via roadshowfilms)

Nyt on Rave Coffeen viimeisin kolmesta pussista koeajeltu.

Ecuador Hakuna Matata
Grown: La Perla, Nanegal, Pichincha
Farm: Hakuna Matata
Process: Honey
Varietal: Caturra
Altitude: 1300m

DSC_1898
DSC_1900
Tuolta sivulta lueskelin farmin omistajista, joka on hieman erilainen kuin noin yleensä (yleesä mennään isältä pojalle tyyliin).
Farmin omistavat Henry ja Verena Gaibor. Henry on veteraani, sotatraumakirurgi, ja hyvin tarkka ja omistautunut kahville jo silloin kun toimi ensiaputiloissa. Henkka tapasi Verena Blaserin, sotasairaanhoitajan Sveitsistä, Bujumburassa Burundissa kun he molemmat olivat vapaaehtoisina Tohtorit ilman rajoja ja UN:ssa. He jatkoivat yhdessä työskentelyään Maputon konfliktin jälkeen, Mosambikissa (1977-1992 sisällissota). Myöhemmin molemmat jäivät eläkkeelle ja ovat omistaneet taitonsa kahvin tuottamiselle, Henryn kotimaassa Ecuadorissa.

Sit makuprofiileista (sivuilta kopioituna):
Espresso
Light citrus and melon with a chocolate body
Flat White
Toffee, Almond, Brown Sugar
Black Filter / Cupping
Toffee, sugary, lemon-lime, floral, melon, chocolate

Otanpa ensin omat filtterimakusteluni, en ihan näihin saanut, parilla kolmella eri kupilla olen koettanut.
Saan mauksi kyllä toffeen ja suklaan, mutta sitten lemon/lime jota kaipailin, jäi olemattomiin ja enemmänkin nostaisin black tea makua paperille.

Espressoksi sai taas hetken hakea, kun 18g vaikutti hyvältä, niin sit se nakukahvan kanssa pääsi ruiskimaan. Loppupeleissä millin myllyn säätö ja puoli grammaa lisää tuotti aivan mahtavan tuloksen (30g juomaa). Kevyt sitrus (limemäinen), ja hyvä tuhti suklaarunko ympäröi siinä.

Cappuccinosta maistui läpi selkeä fariini sokeri ja toffee, jään mielenkiinnolla odottamaan että saan muistettua kaupasta lisää maitoa ja siten lisää näitä.
DSC_1902

Sitten asian vaihtoon, eli myllykuumeeseen.
Monta myllyä pyörii mielessä, Eureka Zenith 75 E, Sette, Peak, Mythos One, K30… Mutta kovin hintahaitari vetää noilla lattioista katoille.
En kuitenkaan lähde vielä ostamaan hyvän myllyn viereen toista hyvää (pykälän parempaa?), ennen kuin on ostaja vanhalle.

ELI jos jollain on tarvetta, tai tuntee jonkun jolla on käyttöä Mazzer Mini electronic B mallille, niin hyvin toimiva on tuossa pöydällä. Yhteyttä voi ottaa s-postitse/kommentoimalla/twiitillä/foorumi yv…
Tällä hetkellä siinä on Super Jollyn terät, jotka nopeuttavat jauhamista normaaleihin teriin verrattuna, lisäksi ne vaimentavat myllyä. Ja hiljainen tuo onkin.
Mukana lähtee myös OE Ipanema Dosing Cylinder Tall (aluminium), heräteostos aikoinaan, istuu hyvin kahvaan eikä ole puruja ollut sen jälkeen ohi kahvan, vahigossakaan.
Linkki kuviin ja tekstiin (paljolti samaan) on ristreton foorumille, jossa tämä myynnissä. Linkki.
tapatalk_1463869585307

Ristreton foorumilta osui silmiin uusi paahtimo UK:sta, sieltä on kirjoitettu aika lailla hyvää lontoonkielisillä foorumeilla niin ajattelin laittaa tilauksen sisään ja kokeilla. Kyseessä Rave Coffeeuusi ihastukseni.

Ensiksikin, ei ollut hinnalla pilattua. Harvemmin saa alta kympin pussi vartti kilo papua kotiin kuskattuna, ja mikä parasta, valikoima on vähintäänkin jokaisen kahvinörtin (en sano “märkä uni”)… Hmm, tähän joku hieno sanonta tai metafora.

Nopeasti sieltä tuli kolme pussia, kahta olen jo ehtinyt maistaa. Toista tosin en tajunnut siirtää sivuun hetkeksi, vaan join koko pussin filtterinä, ei jäänyt espressolle ja cappuccinolle testattavaksi mitään.
DSC_1804

Nicaragua Finca Argentina Lot #1946
Grown: Dipilto, Nueva Segovia
Altitude: 1100m
Varietals: Catuai
Process: Natural
Tasting Notes:
Ripe Strawberry, nougat, orange blossom and peach

DSC_1827
DSC_1828

Niin Moccamasterilla kuin Aeropressillä valmistettuna, aivan tajuttoman hyvä. Kuin mansikkamehua litkisi, toki tämä on kahvia, mutta makuja kärjistäen. Mehukas (mansikkainen), makea, hillityn hapokas. Nämä aeropressin kanssa, Moccamasterilla sitten: Nougat, persikka, mehukas ja tasapainoinen.
En jaksa edes harmiltani miettiä mitä tästä olisi saanut espressona ja cappuccinona, tämä kun on poistunut jo paahtimon listaltakin.

Colombia El Desvelado #1
Grown: Yacuanquer, Nariǹo
Altitude: 1850 – 2050m
Varietals: Caturra, Castillo
Process: Washed
Tasting Notes:
Ripe fruit, juicy, caramel body, balanced

DSC_1842
DSC_1846

Tämän tasting notesit oli vähän niin ja näin oman kokemuksen kanssa, paitsi sitten kun luin sivuilta enempi niin älysin. Sieltä voi poimia nuo nuotit ihan essolle/cappalle kuin filtterillekkin. Tämä on enemmän tarkoitettu espressoksi.

Ullatuus, tein tästäkin kuppeja aeropressillä, silloin maistelin joka kerta jotain “karamellimaista, trooppista hedelmää (keltaista), makeus ja hapokkuus ovelasti mukana muttei juuri tule esille”.
Sitten Espressona, josta alleviivasin omat makuhavaintoni: Smooth and Creamy, balanced with hints of sticky marmalade and light caramel finish.
Mylly oli jäänyt aiemmalta pavulta, jota ei tosiaan ollut tarkoitettu myös espressolle, aivan liian tiukalle. Niimpä sain jonkin aikaa vääntää ja kääntää ennen kuin sain kuppiin 18g -> 36g, 23s.
Sitten viimeisillä pavuilla kokeilin cappuccinon, vaikkakin sivuilla lukee “double espresso to flat white” en siitä flat whitea tehnyt vaan cappan. Ihan siitä syystä että pidän tästä enemmän.

Tähän väliin pieni breikki!
Siis mitä väliä, niinkö? Mitä ihmeen juomia nuo ovat (cappuccino tuttua, jollain tapaa) mitä eroa???

Olen toki lukenut Flat Whitesta, siitäkin miten kiistellään miten sen kuuluisi olla juuri oikein. Itse ajattelen asian näin:
Flat White on cappuccinon kokoinen juoma, mutta se vaahdotetaan kuin Latten maito, ELI ei niin paksuksi kuin cappuccinossa.
Maut ovat sitten rankasti erilaiset, sillä flatissa tulee espresson maku erilailla esille.
Miellän cappuccinon tuhdiksi maitokahviksi, joka oikein valmistettuna tuo maidon (punaisen sellaisen) alta espresson maun esille. Kun taas Flat White on hieman valju joka on kirjaimellisesti kuin macchiato mutta vain tuplaten suuremmassa koossa.

No niin, ei tästä sen enempää, sain avauduttua tarpeeksi.

Cappuccino: Sweet caramel with slight tangerine finish.
Kyllä, toimii! Mutta valehtelisin jos väittäisin havainneeni tuon mandariinin häivähdyksen.

Vielä on yksi pussi, ostin oikeasti ihan nimen takia :) Typerää? Noh, on siinä kuitenkin ihan hyvät maku kuvauset:
Ecuador Hakuna Matata
Toffee, sugary lemon/lime, floral.

Laitan tästä lähemmin kun tulee tutuksi.

Nyt takaisin leikkimään uudella kellolla, Älykellolla. Huawei watch.
Jännittämään NBA:n pleijareita, lätkän Skodakisoja, miettimään tulevia MM-Aeropress kisoja Dublinissa etc. Kyllähän tässä kaikkea olisi.

DSC_1848

DSC_1849

DSC_1723

Seeds & Co on samantapainen kahvinvälitysyritys kuin mm. Slurp, Kaffebox… Mitä näitä nyt on, aina välillä törmäilee muttei jää nimet päähän.

Tähän törmäsin ihan facen mainoksen kautta, en yleensä näitä kummemmin jää katsomaan mutta nyt huomio kiinnittyi vähän outoon paahtimoon sekä varsinkin heidän kahviinsa.
Viikon kahvi oli Kongosta! Monista maista olen päässyt maistelemaan kahveja, tämä on jäänyt välistä joten tutkimaan asiaa.
Mielenkiintoiseksi myös osoittautui erittäin lupaava makukuvaus sekä hinta, pussille tulisi hintaa 6,40e ja lähetyskulut 2e, tämä on halpaa kuin makkara, vaikka papua ei olekkaan pussissa kuin 200g.

DSC_1724

Kahvi tuli siis White Label Coffeelta ja oli filtteriä. Paahtimo on Amsterdamilainen, sekin on itselleni jotain uutta. Kahvista vielä tarkemmin:

congo – cpck
filter roast
mega juicy, lemons, blueberries and sultana. a must try.
region lake kivu, northern kivu
farm cpck cooperative
altitude 1650m
variety red bourbon
processing washed

Sit pientä nippelitietoa, pitäähän sitä olla jotta tietää mitä juodaan ja mistä se tulee.

Congo – cpck kahvit myy Falcon Coffees, joka tavoitteena on rakentaa yhteistyökykyistä tuotantoketjua ja rakentaa viljelijöille yhteisiä keräys/pesu/kuivauspisteitä, jottei viljelijät jotka ovat maastoerojen yms vuoksi huonossa asemassa päästäkseen tuomaan kahvejaan asemille (tätä jatkuu vielä jonkin verran, mutta tässä vähän suuntaa antavaa).

Kivu järvi sijaitsee ihan Ruandan rajan tuntumassa, järvi on yksi Afrikan “suurista” ja on yli 1500metriä meren pinnasta.

DSC_1726

DSC_1734

Pari kertaa kävin tämän kahvin aeropressillä, ensin hieman vähemmän purua ja matalammalla lämmöllä.
Silloin laitoin mausta merkille sitruksen, mustikan ja loppuun hintsusti vaniljaa. Hapokkuutta oli, mutta aika vähänlaisesti. Mehukkuus tuli tuosta sitruksesta, rusinat multa jäi.
Toisella kerralla lisäsin annosta ja löin kuumemmalla vedellä menemään. Sieltä sitrus irtosikin jo mukavammin, nyt mustikka tuli vähän myöhemmin ja oli hankala maistella, kun makeus kulki koko ajan sivussa mukana.

Hyvää tämä oli filtterinä, siihen se oli tarkoitettukkin sillä siitä on erikseen espressopaahtokin.
Laitoin kuitenkin koneen tulille ja koitin mitä tapahtuu. Ensimmäisellä yrityksellä jauhatus oli ihan liian karkealla ja viemäriin meni, näin kävi vielä toisellakin kerralla, kolmannella kiristin vielä myllyä ja nostin annosta 18g ->19g.
Valmista espressoa tuli 23s ajassa kuppiin 38g. Maku oli hyvin eroteltavissa, nimittäin sitruksen hapokkuus käväisi alussa ja sen jälkeen jäi suuhun makeus, ihan en poiminut oliko mustikka vai rusina, mutta jotain tämän suuntaista kuitenkin.

DSC_1738

Pussi saapui 27.päivä ja siinä oli paahtopäivä 19. en sitä niin harmitellut, mietin vain et kovin tuoreesta kyllä oli puhetta tilauksen yhteydessä, mutta onhan näitä puheita aina. Sit ullatuus, tuli mailia jossa asiaa pahoiteltiin ja luvattiin ensi paahdosta ilmainen pussi vahingonkorvauksena (saas nähdä tuleeko just mulle, mut kiva kuitenkin).

Näillä lähetyskuluilla, eli 2e, kannattaa katsella jos joskus sattuu hyvää papua kohdalle niin tilausta vetämään.