Archive for the ‘lapsi’ Category

On the edge

Tänään 13.päivä oli viimeinen kotisairaanhoidon käynti ja antibioottitipan pudotus, samalla pääsin eroon kanyylistä kädessä. Huojentavaa kun ei ole koko ajan jotain pirun mokkulaa käsivarressa jota saa varoa, on tullut muutamaan otteeseen törmättyä sillä johonkin kulmaan.

Kun antibiootista on aikaa ennen uuden tiputtamista on makuaisti vielä kunnossa, ehdin siinä välissä ottaa uuden paketin kahvia maistiin.
Good Life Coffee:lta Etiopiasta, Guji/Sidamon alueelta, Layo Tiragan pesuasemalta, etiopialaisista perinnelajikkeista koostuva kahvi. Makukuvaus tälle on seuraava: Floral, bergamot, juicy.

GLC Etiopia

pavut

Sen aeropressasin, tän jälkeen vielä moccamasterin kautta kuppiin uudelleen.
On kiva lisä näihin erittäin hapokkaisiin, marjaisiin tai muuten hyökkääviin makuihin joita viime aikoina on tullut juotua. Tässä on pehmeä persikkainen maku, joka mehukkuudellaan pitää lempeän maun kupissa koko ajan. Itse en bergamottia havainnut mitenkään valloittavana, onko syy antibiooteissa vai omassa valmistuksessa, ota siitä sitten selvä.

kaato

Sunnuntaina oli aurinkoa ilmassa ja niin mekin lähdettiin pörräilemään ulos. Mentiin jälleen Munkan rantsuun, josta nyt maaston salliessa päästiin etenemään siltojen kautta aina Gallen-Kallelan museolle asti. Välissä jäätiin kyllä aika pitkäksi aikaa kallioille kuvailemaan, pätkä tietenkin kiipeleimään ja juoksentelemaan ympäriinsä.

Taisin saada tuolla jonkun raittiinilmanmyrkytyksen, kunto oli ainakin loppu kun kotiin pääsi.

kiipijä

S ja L

S laidalla

me and my babe

kahvikupit

S kahvilla

Advertisements

Taannoin vanhat TKP:n pavut ehtivät loppua, mutta ei sen väliä sillä SquareMileCoffeelta on tulossa kolmen pussin lähetys.

Sitten, pe-la yöllä pätkä oksentaa vuoteeseensa unissaan, sitä jatkettiin hereillä, nukahdettiin välillä ja taas mentiin. Aamulla näytti jo tuo kalpeanaama hieman elävämmältä, ehkä tämä oli tässä. Nuo kuuluiset sanat joita ei saisi ääneen sanoa.

Pätkän pötsi kuraili jotain snadia enää maanantaina, mutta S otti yöllä äkkilähdön kohti kaakelihuonetta. Ja kun S oksuilee, se on rajumpaa kuin meillä (potenssiin jotain).

Kävin hoidattamassa kantapään haavani TK:ssa ja kävin hakemassa potilaille mehujäitä kaupasta, samalla pudotin paketin maailmalle. Hyvästelin V60 + Paico Ball Kettle + Hario 600ml serverin, tilaa kaappiin ja ehkä silmänurkassa saattais olla jotain uutta, vahva ehkä.

Kuitenkin kotiin päästyäni tuntui kuin joku olis laittanut nilkkapainot ja kahvakuulat, sit kävin ylenantamassa aamuisen protskujugurtin kertalaakilla.
Tän jälkeen ei oksuilua, kiva joo. Maistuiko mikään, juu ei.

Mutta kuumeilu, se alkoi jossain vaiheessa ja ne kuumehörhöilyt, elävän tuntuiset unet jotka ei ehkä olekkaan unia. Huoli astianpesukoneen täytöstä, vaikkei harmittelemiani astioita aamulla siellä näkynytkään. Tätä samanlaista menoa seurasi hilpeästi yöt ja päivät vielä viime yö (pe-la), aamulla mittari vilkautti vielä 38.5C mut lähti putoamaan.

SqM:n kahvilähetys oli tullut tällä kipeilyn aikana, mutta ajatuskin kahvista pisti irvistämään, sillä jo vesikin maistui pahalle.
KUITENKIN, otin brasilialaista natural Rainha:a, laitoin S:lle kupillisen ja itselle puolikkaan.
Ei nyt mikään makuelämys, tuntui kun olisi ensimmäistä kertaa elämässään juonut kahvia. Yritin loppuun sinnitellä ja maistella oikein, mutten saanut kovin kummoisia kahvinoloisia makuja, alkaali pukkasi pintaan.

Sit leffaan perheen ja kavereiden kanssa katsomaan Kung Fu Panda 3.
Kaikki tuntuivat tykkäävän, tai ei ainakaan kukaan sitä haukkunut. Itse pidän hyvästä animaatiosta huumorilla höystettynä.
Tästä ei suorinta tietä kotiin suinkaan, vaan Haltialan kautta koukaten, sinne oli lampaat hetki sitten tehneet lisää lampaita ja näitä pieniä mietittiin katsoa.
Niin mietti moni moni moni muukin, eli se mitä siellä käytiin oli leikkipaikalla pätkän energianpurkausta seuraillen.

Kotona ruutu auki auki kiekkoa katsomaan. Siinä toisen erän kohdilla tuo kahvi alkoi piinaamaan taas, kaivoin aeropressin esiin ja koitin Rainhasta saada hyvän.
Eikä vieläkään, mylly vielä jauhoi niin pehmeästi, uutto näytti hyvältä, kaikki meni just niin kuin olin ajatellutkin vaikka silmäilin koko ajan kiekkoa.

Tässä nämä nyt vanhenevat, mutta kun alkaa makuaisti olemaan kohdallaan niin alan ryyppäämään isolla kauhalla näitä.

DSC_1484

Isänpäivä 2015

Posted: 14/11/2015 in Elämää, lapsi
Tags: , , ,

Isänpäivää odotettiin ja jännitettiin kovasti, nimittäin pikkumiehen toimesta.

Kerhossa tehty kortti odotutti antamistaan ja kun se oli “salaisuus”, niin ihan tuskaa tuntui olevan.

Aamulla olikin pätkä heti herättyään kortti kourassa, ja oli sen saaminen aika yllätys. Nimittäin tänä isänpäivänä ollaan uudessa kerhossa, ja kun vanhassa oli aikas laiska täti askarteleluttamassa (ei tuo ole oikea sana, mutta olkoot).

Sitten vielä S yllätti Rudin kirjalla ja Jokerien matsilipulla. Oikeasti yllätti, sillä en odottanut mitään.

Appiukko ja oma isä käytiin illan saatossa vielä moikkaamassa ja lahjomassa.
Kiva lungi päivä oli, näitä lisää!

En muuten ihan äkkiä keksi miten pätkä oli kortin haastattelu osuuteen keksinyt noita vastauksia :)

_20151108_102659

_20151108_102854

2015-11-13_10-06-22

_20151108_120653
Tässä minä ja isäni 80-luvun alussa Libyan Khomsissa.

legoland sisäänkäynti

Aiemmassa postauksessa Part 2:sessa jäätiin siihen kun olimme saapuneet Vejeniin yöksi.
Täältä sit herättiin, hotellin aamupalalle toteamaan, ettei sieltäkään saa hyvää kahvia. Automaattikahviplöröä, myöhemmin siitä kun painoi cafe au laitin, sitä kykeni juomaan, muuten jäi kuppiin.

Autoon mars ja kauan puhuttuun Legolandiin, ei mitään tietoa mitä odottaa, olen ainoa joka siellä on joskus käynyt ja silloin olin jotain kymmenen vanha (eksyin tuolloin sinne, joten muistikuvat on vähän sumussa). Ilmaksi on luvattu sateista ja puolipilveä, joten me sitten reppu täyteen sadekamoista.
Lasten ilmaislippuja oli tullut vastaan monissa paikoissa, BR-lelukaupassa, legolehdessä, legoDVD:n mukana sekä systeriltä saatiin pari lippua. Joten halpa sinne oli sisään mennä, varsinkin jos vertautetaan Suomen särkikseen, lintsiin, Ruotsin eläintarhoihin yms.

Kuten arvata saattaa, ilma ei ollut sateinen, vaan aurinko tykitti täysillä olkapäihin ja päähän. Niin sitä nyt vieläkin vähän iho kesii siitä, et sellaiset ennusteet taas.
Mut kaikkea oli legoista, siis kaikkea. Plus että siellä oli huvipuisto isossa roolissa kanssa, vuoristoratoja monta erilaista, ja pienille suunnattuja värkkejä paljon. Jonoja ei liiemminkään ollut, ja pätkä osaa jo jonottaa itse yksinään (mistä ollaan tosi tyytyväisiä, helpottaa paljon menemistä).
Moniin laitteisiin meni yhdellä jonolla, eli rundilta kun kovaa pinkasi, niin pääsi uudelleen.
Huomion arvoinen seikka oli suomenkieli, sitä kuuli tuolla enemmän kuin kesällä Stockalla. Se ehkä vähän hämmensi, mut oltiinpa mekin siellä, joten kädet ilmaan.

Mentiin vielä toisenakin päivänä, mut silloin oli vähän viileämpi, vaikkei satanutkaan. Pätkälle laitettiin pipo päähän, ensimmmäistä ja viimeistä kertaa reissun aikana, viima oli kuitenkin siellä täällä aika julma niin syystä.
Tämän toisen päivän kiertelyiden jälkeen tuntui jo siltä, että sieltä olis nähnyt kaiken sen tarpeellisen mikä kuuluukin. Tiesi jo missä oli ne kivat laitteet, minne pääsee minne ei, mikä maksaa missäkin paljonkin, kannattaako ostaa, missä syödä…

Kuvia tuolta olis pari miljoonaa, mut kun niitä on pyöritellyt tässä aikansa edes takas, niin meni aika hatusta tähän 14 kuvaa, sit taas jatkuu juttu.

legojuna
DSC_0059
DSC_0071
DSC_0072
DSC_0079
hottis
IMG_1971
IMG_2208
jonottaja
perheselfie
poika ja pingviini
sealifessä
turistit
vauhdin hurmaa

viimeistä kertaa porteista

Kolmannen yön jälkeen jäi Vejen taakse, nyt navigaattoriin lämättiin yksi Tanskan suurimmista kaupungeista, Aalbog.
Matkalla suhattiin minnes muualle kuin eläinten sekaan, Givskudiin. Se oli autosafari, saimme ajaa isoissa aitauksissa autolla villieläinten seassa, se oli aikas siistiä. Sit P-paikkoja oli kolme, joissa sai käppäillä ja katsella muutenkin elukoita.
Mieleenpainuvin oli leijona-aitaus, sitä sai suhata niin kauan autolla ympäri kuin huvitti. Toisella kerralla kun kelattiin et mentäis vielä kerran ja pois koko tarhasta, ni jellonat pistikin parkkiin siihen ulosmenoväylälle. Autoja oli jonossa, mut eipä kukaan nyt viittinyt päältäkään ajaa, joten odoteltiin et tarhan työtyyppi ajoi traktorilla siitä läpi, jolloin jellonat väisti ja saatiin tilaa poistua.

autoperheselfie
tanskalaisia teitä
biisonin kuvaaja
kirahvit tien tukkeena

kirahvi
naamat Givskudissa
apinaa mä tuijotan
Messi norsu
uros haukotus
naaras haukotus
Leijonat tiellä
leijona vahtii ulospääsyä
tien avaaja

Aalborgista odotin ehkä hieman isompaa kaupunkia, mut en tiedä missä pyörittiin, sillä ei se nyt niin isolta vaikuttanut. Ehkä sellainen Suomen Tampere.
Sieltä heitettiin täsmäiskuja Pohjois-Tanskaan pieniin kyliin ja rannoille, sekä tietenkin yhteen reissun pääkohteista, Skageniin. Mutta näistä enempi kuvien kera ensi postauksessa.

To be continued…

Gabriella

Se oli 20.6 kun ajettiin auto laivaan. Oltiin ajoissa paikalla ja pyörätuolin vuoksi meille oli autopaikka siinä hissien kohdalla, et oli enemmän tilaa avata ovea.
auton paikka laivassa
Laivamatka meni ihan normaalisti, käytiin buffassa syömässä, siellä repäisin ja otin lasin punkkua lihan kanssa.
Aamulla sit lähdettiin ajamaan laivalta kohti Kolmårdenia, paitsi että… Siinä laivasta poistuessa oli puhallusratsia, hidasti hieman kun puhalsin punaiselle. Siis oikeasti, koitin selittää et ei kyl nyt ole mittarit kalibroitu, mut sir on hyvä ja lähdetään poliisi asemalle! Ei hitto, onneksi siellä oli yksi suomenkielentaitoinen seassa, juteltiin tovi. Sanoi etten vaikuta humalaiselta, enkä edes tuoksahda. Kuulema ei olla kymmeneen vuoteen annettu puhaltaa uudestaan siinä, mut tän kerran nyt poikkeus. Ja PAM vihreää näytti, oli muuten ruotsalaiset ihmeissään.
Olisko ollut syynä viallinen mittari, vai autossa juomani Mad Croc energiajuoma? Mut se siitä, en ollut kuin puoli tuntia rattijuoppo.

Navigaattori ohjasti etelään 170km Tukholmasta E4:sta pitkälti, sit liittymästä ulos ja puistoon.
Paikka oli vähän erilainen kuin n.25vuotta sitten, ei ajettu enää autolla sitä läpi, vaan nyt jalkauduttiin ja sisältä löytyi niin delfinaariota kuin huvipuistoakin, perheen pienimmille Bamse maailma.
Yllätyttiin kuinka iso tämä Djurpark oikein olikaan, aikaa käytettiin viisi/kuusi tuntia.

(nyt 12 kuvaa, sit jatkuu…)
Kolmården
nallet
sarvikuonot
norsu
ahmat
esso
vaijerien armoilla
L ja S korissa
maestro korissa
vuoristorata
delfiinit
Bamsemaa
Sit nagilaattoriin seuraavaksi pysäkiksi Jönköping, siellä yö ennen ajomatkaa Tanskaan.
Ei iltamyöhään löydetty muita ruokapaikkoja kävelymatkan sisältä kuin mäkki, ja se ajoi asiansa ihan hyvin. Aamu tuli kuitenkin nopeasti ja Scandikin aamupalalla itsemme täyteen ahdettuina hypättiin jälleen autoon.
aamiaisella
Jönköpingissä
Suunta kohti Tanskan maata, mut mietittiin että kun ei olla kukaan meistä Malmössä ihmeemmin käynyt, niin käydään ihmeessä kahvittelemassa ja katsomassa paikkoja.

Perillä Malmössä vähän ajeltiin prallia et löydettiin keskustasta parkkis, sit se löytyikin kivasti ihan tuntumasta.
Käytiin loppujen lopuksi vain kahvilla ja pullilla, kierreltiin vähän keskustassa ja palattiin autolle, suunnitelmana mennä Roskildeen syömään matkalla.
Autolla olikin ylläripylläri, sakot stana!
Siis ei siinä ollut mitään kieltomerkkejä eikä mitään ihmeellistä, kaksi ruutua. Tien toisella puolella jokin virastotalo, jotain siinä luki ruotsiksi, ei auennut mikä talo oli kyseessä (ei kyllä kiinnostanutkaan), mutta 600kruunua pyydettiin.

kahvilla
Malmön maisemaa
Malmössä
Äkkiä pois Ruotsista Juutinrauman siltaa pitkin, tunnin kruisaaminen Roskildeen jossa nopeahko syöminen. Sit Garminiin laitettiin jo määränpää, lähellä Legolandia oleva kylä Vejen jossa hotellimme olisi.
2h15min ja oltaisiin perillä, se menikin vauhdikkaammin, koska Tanskassa oli 130km/h nopeusrajoituksia. Vähän jännitti alkuun miten pösö jakselisi vetää meitä pitkään tuota vauhtia, mutta se olikin ihan hyvin tiessä, pientä ravistamista ehkä mut ei mitään isompaa.

Kello oli jo aika paljon kun päästiin hotellille, oli muuten aika erilainen kuin mitä esittely sivuilla. Kivasti laitosmainen, iso koko seinän ikkuna suoraan parkkipaikalle, sitä siis ei pystyisi pitämään auki. Bonarina huonon nettiyhteyden päälle oli pahviseinät, kuului kun naapurihuoneessa kuorsattiin.
Tässä viettäisimme seuraavat kolme yötä. Mutta ei sen niin väliä, ei me tultu hotelliin viettämään päiviä, nytkin kaikki ihan väsyneitä ja aamulla lähtö Legomaailmaan 30km päähän.

sillalla
nopeus
matkustajat
saataa ja ei sada

legoland

Legolandista oltiin puhuttu jo pitkään, alettiin puhua jossain välissä siitä jo vakavammin, sit tehtiin päätös lähteä sinne.
Punnittiin toki vaihtoehtoja, lennettäisiinkö suoraan perille vai köpikseen ja siitä jollain perille, autonvuokrausta yms. Mutta loppujen lopuksi päädyttiin ajamaan omalla autolla, matkalla yöpyen ja kierrellen paikkoja, eli hieman tuli suunnitellessa lisää pelkkään Legolandiin.

Meille oli kertynyt ilmaisia ruotsinristelyjä, jotka kävisi myös reittimatkoihinkin, siinä oli vain yksi mutta, paluumatka oli väärälle laivalle. Se ei käynyt vaan piti saada tulla takaisin Gabriellalla, koska siinä hytissä olis punkat kaikille meille. Vaihdon takia siirrettiin paluupäivää neljällä päivällä eteenpäin. Se toi lisää pelivaraa matkasuunnitelmiin, päästäis ajamaan rauhassa pidemmälle.

Suunnitelma oli seuraava:
Laivalla Hki-Tukholma, siitä autolla Kolmårdenin eläintarhaan ja yöksi Jönköpingiin.
Jönköpingistä Malmön kautta Juutinrauman siltaa pitkin Tanskaan, yöksi Vejenin kylään lähelle Billundia jossa siis Legoland.
Tässä hotellissa oltaisiin kolme yötä, kaksi päivää Legolandissa ja sit siirtyminen pohjoisempaan kaupunkiin Aalborgiin, Givskudin eläintarhan kautta.
Aalborgissa kanssa kolme yötä, sieltä tehtäisiin täsmäiskuja lähistölle kaupunkeihin ja kaupungin eläintarhaan (jep, yksi eläintarha jälleen).
Kun viimein yöt tulisivat täyteen siirryttäisiin Kööpenhaminaan, ehdittäisiin vähän illalla hillua ennen kuin olisi nukkumaanmenoaika.
Aamulla vielä nopea köpisrundi, sit Juutinrauman sillan kautta Göteborgiin, siellä jalkautuminen ja ihmettely. Yöksi ajettaisiin joku 1½h keskemmälle Ruotsia Klevshulttiin.
Klevshultin pointtina High Chapparaliin isku, eli villiin länteen.
Seuraava yö Vimmerbyn lähistöllä Hultsfredissä, koska Vimmerbyssä olisi Astrid Lindgren maailma.
A.Lindgren Världenissä menikin koko kuuma päivä, yöksi ajettiin lähemmäs Tukholmaa, muttei perille asti. Säästettiin autossa putkeen istumisen lisäksi hermoja ja rahaa majoittumalla Norrköpingissä.
Sieltä herättyä olikin enää yksi pätkä, Tukholmaan ja auto laivaan.

Siinä se, aikaa kaksi viikkoa ja auto kunnossa.

Hotellit varattiin Hotels.comista, niitä kertyi seitsemän.

Oli muuten kiva alkaa miettiä pakkaamista. Tunnetusti ei mitään luottoa sääennusteisiin, joten vaatetus ihan kaikkeen, mitäs viihdykettä autoon jne jne.
Lähtöpäivä läheni ja Juhannuksen aikaan ajettiin sitten suht täyteen pakattu auto laivaan.

Reissu alkoi sillein hyvin, et kun ajettiin laivaan ja käytiin tankilla siinä matkalla pätkä totes takapenkiltä “tästä tulee NIIN tylsä reissu, ei olis pitänyt lähteä”, meillä oli siis mukana oikea ilopilleri.

autossa
highchapparal

Eräs aamu tuossa aikaa takaperin oltiin lähdössä ulos, jonnekkin, en muista nyt minne eikä se tässä ole olennaistakaan. Niin olin laittamassa kenkää jalkaan kun sen huomasin, jalka oli turvoksissa. Ei siinä ihmettä, välillä nestettä pääsee jalkoihin kerääntymään ja omalla kohdalla se on vielä aika yleistä.
Jalka alussa
Sit hetken päästä huomio varpaaseen joka oli tummunut, ai prkl, olisko se jopa murtunut.
Noh, annetaan sen vielä olla jonkin aikaa, jos vaikka turvotus laskisi ja selviäisi sillä. Eihän muutenkaan murtuneelle varpaalle voi tehdä muuta kuin odotella sen parantumista.
Soitto terveysneuvontaan et voisko tuohon laittaa ideaalisiteen hieman hillitsemään turvottelua. Ei kuulema saa laittaa, kylmää ennemmin. Ei laitettu kylmää, ollaan ulos lähdössä eikä mitään HeMaPa-pussia sinne oteta mukaan.

Illemmalla jalka sai enempi turvotusta ja alkoi väri olemaan jo vähän muissakin varpaissa, kävi jo mielessä et menis näyttämään sitä päivystykseen.
Jos se aamulla olis parempi…
illalla turvotus
Aamu tuli ja jalka ei ollut parempi, samanlainen. Vielä soitto terveysneuvontaan ja sieltä tuli kehoite käydä vilauttamassa, mut olis sali, jos sen jälkeen.
Salilla katsottiin sitä vahtimestarinkin kanssa ja mietittiin vielä et näyttöä se vaatis, oli kuitenkin hyvä ilma ja katsottiin hyväksi vaihtoehdoksi painua munkan rantsuun löhöilemään, otin siellä ihan pikku nokkaunetkin maatessani.
Illalla menimme siis tämän jo väriä saaneen jalan kanssa sit päivystykseen, kello oli siinä seitsemän pintaan, suunniteltiin et jos menee nopeasti ni painetaan jätskille kaivariin.

rantsussa palloa
rantsussa
Ilmoittautumisessa otettiin CRP pikana, ja se oli jo koholla, ei saakeli olisko tulehtunut mokoma.
Jonottamaan sinne muitten mukaan lääkärille. L luki tässä vaiheessa raamattuaan, eli Lego lehteään, eikä häntä odottelu vaivannut ollenkaan.
Lääkäri sit katseli ja kuten arvata saattaa, halus ottaa röntgenit. Sinne pääsi heittämällä sisään, onneksi.
Sit odoteltiin taas kyseiselle lekurille, nyt L oli vähän levoton ja annettiin puhelin pelaamista varten, siinä se aika menikin mukavasti.

legolehti
pelaamista

Koska tarkemmin jalkaa nyt tutkiessa, se oli tummunut jalkapohjastakin, kertoi karua kieltään et ei varmaan ole pelkkä varvas enää.
Eikä muuten ollutkaan, lääkäri huomasi kuvasta selkeän murtuman bassovarpaan alapuolelta jalkapöydältä, mut ohjattiin pientraumaosastolle.
jalkapohja
turvotusta
Sitten kun sinne päästiin, otti lääkäri vastaan ja tutki nopeasti koiven. “Vois laittaa sellaisen kevyen kipsin tyylisen, jonka vois sit irroittaa suihkuun”.
Mut kun ruvettiin laittamaan, se haluttiin jyrkempään kulmaan ja siten sit laitettiin varpaista puoleen pohkeeseen kipsi fyllien kanssa. Eli ei mikään irroitettava malli.

kipsiä laittamassa

Ehkä kesällä kivuliaimmat sanat on heinäkuun puolessa välissä kuulla, “tätä tarttee nyt pitää neljä viikkoa, ei siis saunaa/uimista ja muovit päällä suihkussa”.
Ollaanhan toki menossa mökille n. viikoksi tuossa lähiaikoina, et jipii.

Niin eikä me minnekkään jätskille enää ehditty, kello oli jo yksitoista kun lopulta päästiin kotiin.

Oliko jalan kosto, et kun sille ei antanut kummempaa arvoa aluksi, ni päätti heittäytyä hankalaksi.

Se mikä tässä on ollut outoa, on ettei siitä ole säteillyt minkäänlaista kipua/oireilua missään vaiheessa. Eikä tosiaan mitään käsitystä milloin olis voinut sattua.

Onko tässä salaliitto haiskahtamassa? Ei Jussia kesällä uimaan ja saunaan? Hallitus vai pelkät persut, ketä voin syyttää?

lopputulos

maestro
Tän kesän Seurasaari rundi on nyt korkattu, idea lähti joskus aiemmin heittona, mut sit tänään se otti tulta alleen.
Sit kun pätkän oman huoneen siivouksen jälkeen (3h, legot lattialta) päästiin sit lähtemään, se veti pilveen. Noh, me kierrettiin sitä UKK lenkkiä, jossa olikin kivasti ansoja ja esteitä kun rakensivat sinne tietä “paremmaksi”. Kuitenkin päästiin hei, ei mitään, pientä puuskuttamista oli työntää välillä mut taukojen kanssa.

Siellä me kaikki yhes koos tutkittiin kirkkoveneitä (joku nokkela oli älynnyt sellaisen piirtääkkin esittelytekstiplagaattiin), en muuten muistanut et ne oli noin julmetun kokoisia, en nyt ymmärrä enää sitä yhtä yhteyttä…

kirkkovene
Lintuja lenkillä oli paljon, paino sanalle paljon. Joutsenoita, valkoposkihyökkäänkimppuushanhia, pikkutsirbuja ja tietenkin akuja (ankkoja). Toki tunnen kaikki linnut, mulla saattaa olla niille vain omat nimet.

Joutseno
pikku lintu
Kun päästiin rantaa kiertämään, puolesta välistä takaisin päin, niin alkoi se aurinkokin porottaa täysillä niskaan, niin et paidan alla olkapäät kuumeni.
Sit ne kuumeni lisää kun tuli natsimäet, jotka halusin ottaa punttiksen missattuani pari kertaa, ihan itse.
Ja minä itse prkl asenteella ylös asti, joka mäki, ja tuntui se joka kerta ihan yhtä maratonilta. Hyvää tekee, sitä en epäile.

mäki
Näin kotona chillaillen ja päivää miettien, ni ei pöllömpi. Eilen oltiin lähistöllä skeittaamassa ja heittelee koreja, oli tämä nyt aikamoinen hyppy luontoon ja kesään.

dr who
mi lady
pätkä
ruiskaunokkeja
tutkija
ökkimönkiäinen
Niin ja mainitaan nyt loppuun et vaihdoin eilen muutes Mazzer Mini e Bn terät Super Jollyn teriin. Villiä! I know, I like to live dangerously.

IMG_8570
Jonkin aikaa odottelin ja naputtelin, kun kuulin TKP:n saaneen Tansaanian kahvipavut. Sit ne tuli tilattaviksi, ja kuten aiemmin jo käsittelin espresson, niin nyt on filtterin vuoro, eli Tweega AA.

Papu on AA luokituksen saanut, joten Kenialaisista tuttu isohko kokoista papua odotin, mut jännä et tuntui pienemmältä. Olenko ollut liikaa tekemisissä mandheling yms. muiden isojen papujen kanssa, kun tämä ei nyt juuri isolta vaikuttanut.

IMG_8572
No kuitenkin, jälleen aeropress väärinpäin ja kahvit sisään, uutto kuppiin ja cuppinglusikka rumaan käteen.
17g purua, 87C vesi, 1min steep 30s press, inverted.

Hyvin oli etiketissäkin kuvattu tuo maku, ja sainkin samanlaisen. Mutta tässä vaiheessa sain niin selkeän elämyksen passionhedelmästä, et tänään kaupasta ostin kotiin noita et pääsin lusikoimaan. Ja kyllä, olin ihan oikein muistanut maun, vaikka viime kerrasta kun noita olen syönyt on jo tovi.

IMG_8571
IMG_8770
Tansaaniasta Helsinkiin ja Kaivopuiston kautta Uunisaareen pitkin ponttoonisiltaa.

käytiin eilen pyörähtämässä aamupäivästä siellä, oli luvattu aurinkoa. Alkuun mitään valoa ja lämpöä ollut, mut silti viihdyttiin. Sitten kun alkoi paistaa, niin alkoi porukkaa valumaan kallioille. Mikäs siellä katsellessa merelle, pätkän riehuessa omiaan rannassa/kallioilla/missä milloinkin.
Tuo silta on vielä ens kuun puoleen väliin paikallaan, joten jos on ylimääräistä aikaa vähänkin, suosittelen poikkeamaan.

IMG_8663
IMG_8694
IMG_8708
Nyt on näitä vähän kehnompia päiviä luvattu, mut kyllä ne maisemat siellä silti pysyy ;)

IMG_8637

Meillä ei ollut tänä vuonna mitään ISOA mietitty, eli ei reissua. Mentiin aikalailla impulsiivisesti päivästä toiseen.

S&L duo kävivät jääpuistossa rautatientorilla yhtenä päivänä, siinä oli pätkällä hyvä melske päällä kun sai luistella tuen kanssa. Jotenkin loksahti se idea niiden skrinnareiden käyttämisestä liikkumiseen, eikä tarvinnut ihan kokonaan keskittyä tasapainoiluun. Oltiin ensin päivällä, sit otettiin väliin salitreenit ja mentiin takas, samalla lipulla kun sai koko päivän käyttää tuota jäätä.

IMG_8250
Ja kun aiemmin postasin jo reissusta Uunisaareen, ni käytiinhän me toki siellä vielä uudestaankin. Tällä kertaa oli lämpö jo hyvin suorittanut tehtäväänsä, ja jäät oli sellaista moskaa/loskaa, moni paikka jotka olivat aikaisemmalla kerralla lumessa, ni nyt ihan sulana.
Tällä kertaa ei juurikaan tuullut, se taas mahdollisti kallioilla piknikin ja auringon palvomisen.

IMG_8273
IMG_8298
Korista jonkin verran tulee seurattua, lähes kokonaan kuitenkin NBA:ta. Radiossa yms. mainostettiin aika hyvin Seagulls – Bisons suomikoris matsia Töölön kisahallilla, me otettiin koppi siitä ja käytiin hakemassa liput. Paikalla oli kevyt pettymys paikkojen kanssa, pyörätuoleille ei ollut erikseen paikkoja, vaan sinne minne pääsee oli juoni. Se laittoi meidät notkumaan ylätasanteen laidalle, eikä pätkä nähnyt oikeastaan mitään, rappusilla olisi voinut istua, mutta ei metrin mitta siitä näe. Niimpä puolenvälin jälkeen hän sitten tyytyikin pelaamaan tabletillaan, ei varmasti puraissut koriskärpänen. Me kyllä S:n kanssa tykättiin, ihan yllätyin kuinka tasokasta palloa pelattiin, ja kaksi neljännestä oli hyvin tiukkaa, mentiin tauolle 43-43 tilanteessa, sitten Gulls tempaisi eron ja lopulta voittikin 89-71 (osui muuten lapulle, mut ei se riittänyt tuomaan voittoa sillä muuten meni vihkoon).

IMG_8360
IMG_8406
IMG_8414
Käytiin me yksi päivä Malmitalollakin ilmaisleffassa katsomassa Frozen, tästä S:n blogissa tuore postaus.
Hämmästyttää ihmisten käytös ilmaisissa tapahtumissa, ainakin mitä tuolla oli.

Kahvijupinaa:

Multa loppui espressopapu, ja nyt kun oli jotain hankittava ja oltiin jäätelöllä Flamingo/Jumbo ostarilla, niin nappasin Caffista Kaweri papua pari sataa grammaa.
Kahvi on tuttua entuudestaan, kirjoitin siitä tarkemmin täällä.

Omituinen espresso, tai huono kahvinkeittäjä. Mutta vaikka se vaatikin myllyn säätöä, ja sain 17g/30g suhteella shotin jossa crema mielestäni hyvän näköistä, niin jokin siinä mättää maidon kanssa. Espressona maku on omaan suuhun hieman liian tumma, ja pidänkin siitä enemmän ristrettona.
Cappuccinossa ja Lattessa maito, käytän punaista, on ihan normisti vaahdossaan. Maalipinta kannussa, sitä kun alkaa kaatamaan kaikki näyttää hyvälle, mut ihan lopussa kun pitäis tyylitellä artti pintaan, niin tumma crema (mikä lie) hyppää mukaan ja pilaa koko kupin. No ei se ulkonäkö oo tärkein, vois ajatella, mut on sekin puoli ruokaa. Enkä oikein tuota maidon kanssa joisi, mieluummin sit säästän maitoa ja ostan toista papua vierelle.

IMG_8422
IMG_8443