(otetaan ensin tekstit ja loppuun kuvat)
Kuten aiemmassa postauksessa tuli mainittua (Piina ilman kahvia) kuume vähän vaivaili ja häiritsi kahvin ryyppäämistä, no se eteni aina siihen että sunnuntaista torstaihin olin Haartmanin sairaalassa selvittämässä tätä.
Torstaina ehdimme S:n kanssa hakea Kaffalta Aeropressin kisakahvit, siitä kotiin päästyä heti hakkaamaan hyvää kuppia. Ei lähtenyt vakioreseptillä kovin vakuuttavaa ilmestystä, tasapainoa koitin hakea, olin kuitenkin jonkin verran väsähtänyt joten testit sai jäädä muutamaan kupilliseen, hieman sain kuitenkin suuntaa.
Perjantaina sitten jäin ihan varta vasten kotiin kun muu perhe lähti kauppaan jne.
Kymmenisen kuppia jaksoin maistella, sitten oli jo pakko tauottaa, ei enää luottanut omaan makuun siinä määrin että olisi kannattanut jatkaa.
Illemmalla sitten päätin millä reseptillä menen kisoihin, sen pari kertaa tehneenä vielä päätin kokeilla laskea uuttolämpötilaa viisi astetta, sen alleviivasin, sillä mennään.
Kaffalla oli hyvät järjestelyt, sain kamat fiksusti lähelle ja putsaukset oli lähellä (tässä S avusti ammattimaisesti).
Kävin vähän maistelemassa muiden kahveja treenihuoneessa, oli ihan törkeän hyviä, sellaisia joita olisin toivonut itsekin saavani aikaiseksi. Joten turha stressi ikään kuin putosi harteilta, ei niin väliä jos ei pärjää. Itse en halunnut käydä treenaamassa, koska kamat oli hyvin kompaktissa kasassa, niitä viitsinyt siinä alkaa purkamaan ja kasaamaan.
Ensimmäisellä kierroksella kun nimet vedettiin hatusta, sain vastaan tutun, Jani Huuskon jonka kuppia olin juuri maistanut, hyvin tasapainoinen ja miellyttävän hapokas. Kuitenkin jostain syystä tuomarit pitivät omasta kupistani enemmän ja se tarkoitti sitten jatkopaikkaa, hieman itseluottamus siinä röyhisti rintaa ja heilutti häntää.
Seuraavalla rundilla oli vastassa Filip (ollaan ennenkin oltu ap-kisoissa head to head). Tällä kertaa kuitenkin kun kupit oli laskettu tuomareiden armoille, kätteli Filip siinä ja onnitteli jo voitosta. Oli kuulema mennyt 5min ajasta 2 min myllyn kanssa tapellessa ja kuppi oli tullut vähän hätäisesti. Vaikka tässä tilanteessa voisi kuvitella olevansa tyytyväinen, niin ei sitä osaa olla, reilulla pelillä se pitäisi saada voittaa. Itsellä oli kaikki omat kamat just tän takia mukana, testattuna ja hätävarakamat vielä backuppina.
Sit olikin jo semifinaali. Vastujana Janne, jolla oli tosi oma tyyli valmistaa kuppia, mietin väkisinkin kauan hän on tätä varten treenannut. Käsimyllyllä (Lido?) jauhaen, jos oikein näin niin vielä vedenkeittimeen just tietty määrä jonka jälkeen AP oli puntarilla johon pienellä kupilla bloom vedet purujen päälle. Kovin pitkälle viety tämä, verrattuna omaani, herätti pientä jännistystä.
Kuitenkin tuomarien sormet veivät oman kuppini puoleen, helpotus, enää finaali josta hopea ei ole tosiaankaan häpeä.
Finaalissa sitten vastassa Joakim, jonka reseptiä enkä valmistustapaa ollut enempiä seurannut, keskityin niin omaani.
Nyt tuntui jo preppausajalla pientä jännitystä, mainitsinkin asiasta S:lle siihen viereen. Tämä on itselleni outoa, sillä todella harvoin jännitän yhtään minkäänlaista tilannetta/tapahtumaa/esiintymistä, mutta tässä oli jotain. Itse suoritus meni paineen alla paremmin kuin hyvin, kaikki osui sekunnilleen niin kuin pitikin. Tästä en parempaa saisi aikaiseksi.
Tuomariäänet osoittivat kaikki omaa kuppiani, joten se tarkoitti ykkössijaa ja matkaa Irlantiin Dubliniin kesäkuun lopulla käytäviin MM-kisoihin.
Tässä toistui sama kaava kuin 2012 ensimmäisen voittoni kanssa, mentiin tietenkin voittamaan, mutta usko siihen tosiaan horjui.
JOS jotain kiinnostaa millä reseptillä tuon kisakahvin* valmistin, niin alla siitä.
*Kolumbia Tolima Gaitania (Caturra, Washed, 1850 MASL).
RESEPTI
Jauhatuskarkeus hieman omaa Aeropress jauhatusta hienommaksi, joka on filtteriä hienompaa ja siitä vielä pykälä hienommaksi.
Papua 18.5g
Vettä 245g, 82ºC
Aeropress inverted (ei esilämmitystä), filtteri huuhdeltuna gappiin
Vedet kerralla sisään, sekoitus rauhallisesti 10s ajan
Gappi kiinni 45s kohdalla kun suurin pyörre on pysähtynyt tuubissa
55s kohdalla kääntö kannun päälle ja aeropressille kunnon pyörytys pari kertaa, saaden kierteen aikaiseksi ja kaikki purut mukaan
1min kohdalla pressi 35s kannuun
Kannusta jako tuomaroitavaan kuppiin.
Sormet ja varpaat ristiin, peukut kohti taivasta ja pieni isä meidän.
Miltä kuppi sitten maistui?
No, tämä on vaikea, mutta raikkaat marjat ja niiden yhteinen hapokkuus tulee ensin mieleen. Sitten voisi nostaa esille aavistuksen makeutta (hunajaista?), sitruksen ja kun oikein koitti vääntää sai jälkimakuun pyöreyttä.
Nonsensopedia 