Cafe Solo.
Porista saapui kolme pussia papua, kiitokset tästä isälleni.
Itse kahviloissa/paahtimossa en ole koskaan käynyt, mutta olen puskaradiosta positiiviseen sävyyn kuullut tarinaa.
Kotona kuitenkin tällä hetkellä majailee, yksi espresso ja kaksi filtteriä.
Ensimmäisenä näistä lähti maisteluun tämä Espresso Italia.
Tästä oli juttua ristretton foorumilla josta koko ajatus lähti, tuli esille että jos oikein Italialaista espressoa hakee niin kannattaa kokeilla Solon papua. Joten tässä nyt ollaan, pussi papua edessä ja kovat odotukset.
Pussin takaetiketti kertoo seuraavaa: Tuhtirunkoinen ja -makuinen sekoitus arabica ja robusta kahvipapuja tummaksi paahdettuna, Brasiliasta, Papua Uusi-Guineasta, Colombian supremosta Pico Cristobalin vuoren rinteiltä sekä Etiopian parasta Sidamoa.
No se antaa itselle ymmärtää nopeasti että, aika joka osasta maailmaa ollaan haettu blendiin pavut.
Kädessä pavut ovat keskisuuria ja tummia, ei kuitenkaan liian tummia.
Maku on oikeasti Italialainen; tumma, pehmeä, todella tuhti eikä ollenkaan hapokas.
Creman robusta arvatenkin pukkasi pinnalle, jota en lähtenyt lusikoimaan pois, tai sekoittelemaan, join suoraan.
Itseasiassa testasin espresson ja ristretton tästä, ja molemmista pidin paljon, mutta ehkäpä tämä toimii paremmin espressona.
Toisena aukesi Panama Gourmet Bambino estate, ja auetessaan pöllähti kämppään persikan tuoksut.
Tätä varten otin aeropressin esille, ja etenin etikettiä lukematta kohti makua.
Aeropressiä käytin seuraavasti: inverted, 15g/210g/90C, 1:10 steep, 30s press, stir x 2.
pavut
aeropressissä
lopulta lusikassa
Kirjoitin muistiin näin “Kirkas kuppi, jossa voimakas marjojen aroma. Maussa hillitty hapokkuus, marjoja ja hedelmää, aprikoosi ja persikka helposti tunnistettavissa, täyteläinen.”
Sivuilla kerrotaan seuraavaa:
Panama Gourmet
Lajike: Arabica
Alue: Chiriquin alueella Bugaban kaupunki, Bambiton kylä
Korkeus: n. 1700 m
Farmi: Bambito estate Coffee.
Toimittaja: Daterra
Luokitus: Premium AAA
Ominaisuudet: Washed arabica
Albert Sitton osti kahvitilan 1945 ja siitä tuli hänen intohimonsa. Perheyritys jo toisessa sukupolvessa. Sadeaikana sateet huuhtelevat viljelmät joka iltapäivä ja jonka tuuli kuivaa nopeasti, tämä saa aikaan runsaat sekä hedelmäiset kahvimarjat
Maku: Puhdas ja täyteläinen. Yhdistelmä kypsyneitä marjoja ja hedelmiä joista voimakkaimpana persikka.
Jokseenkin oikeaan siis osui aeropress tähän papuun.
En usko tämän pussin ehtivän kauaa vanhenevan, sen verran maukas kuppi oli.
Kolmantena eli viimeisenä lähti Puuvillan vaalea sekoitus kohti kuppia.
Solon sivuilla oli tästä seuraavasti:
Sekoitus Brazilan santos, Colombian supremoa, Ethiopian sidamoa sekä Nicraguan matalgapaa. Paahdettuna suomalaiseen vaaleaan makuun.
Hinta ei päätä huimaa, 5,50e / 200g.
Aeropress taas ja samat sävelet, paitsi että, pressatessa juomaa alas, se ottikin enemmän vastaan. Tähtäsin 30s mutta jos olisin siihen tyrkännyt, olisi pöytä uinut, näin ollen venyi pressi 40s:aan saakka (outo).
Miltäs se sitten maistui? Noh, vieläkin vähän mietin tuota.
Kupista oli hiukan vaikeaa erotella makua, vaalea paahto jossa keksimäisyys ja luumu tulisivat ensin esiin, veriappelsiinille ominainen makeus ja hapokkuus perässä.
Mielenkiintoinen makujen haku kesti koko kupin, ja tätä täytyy kokeilla myös eri parametrein, jolloin uskon jonkin maun nousevan muiden yläpuolelle.
Pitänee pitää tämä paahtimo mielessä, jos vaikka uudelleen kokeilisi heidään papujaan, tämä kokemus ainakin ylitti vaativan rimakorkeuteni.
Nonsensopedia 
mukava kuulla/ lukea, että lähi-kahvilani/ -paahtimon pavut ovat löytäneet myllyysi. Solon kahvilaan tästä kirjoituspaikaltani; “kaupunkiasunnoltani” matkaa pari korttelia. Ja paahtimo-kahvilalle kilometri. Pitääkin taas mennä hakemaan pussillinen “baristaa”
Baristaa en olekkaan kokeillut?
Mitä ite pidät siitä ja oletko jo testaillut tän Italian?
Katsoin että olet taas itsekkin alkanut kirjoitella :)
Hyvähyvä, jatka ihmeessä, niin on jtn mitä lueskella.