Edit 8.8.12: TÄMÄ POSTAUS ON VIELÄ KESKEN, PÄIVITYKSIÄ SIIS LUVASSA! pari kohtaa kaipaa neuvoja viisaammilta…
Just tuli vastaan kahvia, joka on tummaa, ja siinä on 200% enemmän kofeiinia kuin tavallisessa kahvissa. Miten? no eihän valmistaja sitä paljasta.
“Death Wish”, nimi lupaa hyvää.
Useasti tuon kuulee, mutta kuinka monesti ihmiset oikeasti tietävät mitä vahva kahvi on!?
Oikein tummassa kahvissa on itseasiassa vähemmän kofeiinia kuin vaaleassa paahdossa, ja kofeiinihan sen ns.”kahvin vahvuuden määrittelee”.
*Okei, tämä tarvitsee pienen lisäselvityksen: eli jos mittaa mittalusikalla niin vaaleasta tulee enemmän kofeiinia (se on tiiviimpää). Mutta sitten tosiaan jos mittaa puntarilla (kuten osa tekee) niin homma kääntyykin toisin päin (tummapaahtoinen on kevyempää).
Lainaan netistä poimittuja ja kehnolla englannilla käännettyjä ohjeita, sekä lisään omaa.
Ohjetta ei kuuluisi lukea valmistusaikeissa, JuhlaMokka toisessa kädessä Mokkamasterin edessä seisten.
Vahvan kahvin valmistus suodatinkahvina:
- Jauha pavut hienommiksi, jollet omista myllyä niin kaupoissa niitä näkee. Ja jos ostat valmista jauhatusta etkä kokonaisia papuja, valinta voi napsahtaa mutteripannujauhatukselle. Jollet kaupassa tiedä vielä mitä pitäisi tehdä, kysy myyjältä, heidän kuuluisi tietää tälläiset.
- Laita enemmän kahvia ja vähemmän vettä kuin normaalisti (tähän yleensä jää vahvan kahvin valmistus). Vähentele ja lisäile veden ja kahvin suhdetta, kunnes löydät sopivan vahvuuden. Eli jos tulee laimeaa, niin silloin on liian vähän puruja veden määrään nähden, daah.
- Tämä seuraava on enemmän tai vähemmmän kyseenalainen, mutta näinkin voi yrittää kuppia vahvistaa:
Anna veden ja purujen uuttua keskenään kauemmin ennen kuin valutat ne ulos pannuun. Tämä lisää purujen rasvojen ja makujen uuttumista, sekä kofeiinin kasvua.
Joissain kahvinkeittimissä pystyy säätämään tuon uuttoajan, mutta sitä pystyy myös tippalukolla fiksaamaan (karkeasti, lisää n. minuutti).
Jollei ole tippalukkoa, on kaupoissa myös nykyään monia eriaisia suodatinpapereita myynnissä (taas myyjän lahkeeseen kiinni).
- Veden lämpötilan nostamisella on myös yllättävän iso vaikutus, pari-kolme astetta riittää, 92->95C.
Tässä saattaa tosin helposti menettää kahvin uuttamisen kitkeryyden puolelle, tai polttaa sen ja sitten maku onkin mielenkiintoisen pahaa hiiltä (suositus lämpömittarille, vaikka paistilämpömittari).
Voit laittaa asiasta s-postia, sikälimikäli se herättää kysymyksiä, tai haluat muuttaa jotain kohtaa. Teletappeja lainatakseni, “tehdään se yhdessä”.
Kirjoitin tämän pienen pätkän varmaan viisi kertaa, sillä on pirun vaikeaa saada kaikki pysymään “ei-niin-hifinä”, ja pysymään itse samaan aikaan kärryillä.
Joten jos tuntui hieman vaikealta, niin sitä se oikeastaan onkin.
Jutun opetus: “vahvasta kahvista” puhumiseen en puutu, mutta välillä tekisi mieli. Mutta kuka ihme haluaa jonkin kumman puolen tunnin luennon kahvista?
Nonsensopedia 
Heippa Jussi !
Kiitti yhteydenotosta :)
Eli kahvista kofeiini ns. katoaa paahdon aikana. Tämän takia vaaleampi kahvi on kofeiinipitoisempaa, kuin tummapaahtoinen kahvi (niinkään itse kahvin painolla ei ole merkitystä).
Niin kuin kirjoititkin, uuttoaika on erittäin keskeisessä osassa kofeiinipitoisuuksiin nähden.
Lue vielä aikaisemmin kirjoittamiani blogimerkintöjä (“Mitä kahvi on” ja “Tumma vai vaalea?”) @ lifearoundcoffee.blogspot.fi
Kun tarkastellaan historiaa, kahviahan ollaan alkujaan “nautittu” raakoina: marjoja, papuja ja lehtiä. Usein sekoitettuina eläinrasvaan. Tuohon aikaan juuri energiansaanti ravinnosta oli tärkeää, koska ravinnonsaanti oli vaikeampaa. Tämän vuoksi eläinrasvan korkea energiamäärä + kahvin kofeiinin piristävä vaikutus sopivat hyvin yhteen! Täydellinen rasvapallo, juuri silloin kun tarvittiin huippukestävyyttä!
Tämä “tarve” ei juurikaan vuosien aikana ole muuttunut, mutta nykyaikana keskitytään huomattavasti myös makuasioihin. Ehkei rasvapallo, johon sekoitettu kahvimarjoja/papuja/lehtiä ole kaikista makuhermoja hivovin vaihtoehto.
Joku siis keksi että tehdään tästä ihmeellisestä piristävästä raaka-aineesta paremman makuista – helpommin nautittavaa. Syntyi laiha juoma (paahtamattomista pavuista, kahvimarjoista ja lehdistä). Tämän jälkeen joku keksi että jauhamalla juoma uuttuu paremmin, tämän jälkeen paahto ja kuinka ne kulkevatkin käsikädessä jne jne.
Joten, näillä puheilla voisimme päätellä (ilman tarkempia mittauksia siis on vaikea arvioida millainen kahvi on kofeiinipitoisuudeltaan “vahvin”):
Pannukahvi sisältää varmasti eniten kofeiinia (ibrik voisi Roman Kolpaktsin mukaan olla paras, koska hänen mukaansa myös hienojauhoinen kahvi myös “nautitaan” nesteen mukana). Pannukahvissa kahvi on pitkään kosketuksissa nesteen kanssa, vaikkakin jauhatus on karkea – lisäksi mitään ei jää juomasta pois “filttereihin” kuten suodatinkahvissa paperiin jne.)
Kahvilatyössä olen myös huomannut, että “vahva kahvi” voi tarkoittaa myös kofeiinipitoisuuden sijaan itse kahvin makua. Tämä usein tarkoittaa henkilöiden nauttivan enemmän tummemmasta kahvista, jossa maistuu mausteisuus ja paahto. Marjaisemmat ja vaaleammat kahvit tällaisille henkilöille ovat usein “laihoja”.
Joskus olen myös törmännyt tilanteeseen, jolloin asiakas on suoraan ajatellut näin:
Haluan miedon kahvin, joten haluaisin vähemmän espressoa (lyhyemmän).
Asiansa osaava henkilö osaa tietysti kertoa, että espresson alkuhan on kaikista vahvin, kitkerin.
Joten jos espressoa juova asiakas haluaa “vahvan espresson”, voi hän tarkoittaa:
lyhyt, ristretto, tummapaahtoinen
Toivottavasti tästä oli apua :)
Kirjoita vain jos jokin jäi mietityttämään !
Kiitos vastauksesta!
luinkin blogiasi “hartaudella”, ja jotenkin päädyin jonkun mutkan kautta sit jonkun kandityöhön kahvin kemiasta.
Sieltä jäi mieleen pannukahvi, ja siitä mainintaa sen kolesterolista, mitä tulee suodatinmenetelmällä eniten. Vaikkakin asialla oli hyvätkin puolensa, en vaan kuolemaksenikaan muista enää mikä se oli.
Romanille terveiset, et pähkäilin tuota samaa turkkilaista, siinä olisi ainakin hienona jauhatus, ja saa vaaleanakin.
Mietin vain olisiko just suodatinkeittimellä mahdollista nostaa tuota kofeiinin määrää, muulla kuin puhtaasti robustalla.
Monsoon Malabaria tai jotain muuta tummaa ja täyteläistä, kun joku haluaa “vahvaa kahviaa”.
Itse kotivempeleillä sit toki ristreton yleensä muutenkin juon, tuplasta väännettynä. Tavallinen espresso on kausittain hyvää, sit taas ristretto. Vähän sama on musiikkimaunkin kanssa.
Mut nyt lähti raiteilta, ja kello on paljon.
Kiitokset kommentista, ja ellei nyt nähdä ennen syksyä, niin hyvää sitä,
-Jussi
[…] Vahvaa kahvia Fav […]