Archive for the ‘Auto’ Category

Ristreton foorumilta osui silmiin uusi paahtimo UK:sta, sieltä on kirjoitettu aika lailla hyvää lontoonkielisillä foorumeilla niin ajattelin laittaa tilauksen sisään ja kokeilla. Kyseessä Rave Coffeeuusi ihastukseni.

Ensiksikin, ei ollut hinnalla pilattua. Harvemmin saa alta kympin pussi vartti kilo papua kotiin kuskattuna, ja mikä parasta, valikoima on vähintäänkin jokaisen kahvinörtin (en sano “märkä uni”)… Hmm, tähän joku hieno sanonta tai metafora.

Nopeasti sieltä tuli kolme pussia, kahta olen jo ehtinyt maistaa. Toista tosin en tajunnut siirtää sivuun hetkeksi, vaan join koko pussin filtterinä, ei jäänyt espressolle ja cappuccinolle testattavaksi mitään.
DSC_1804

Nicaragua Finca Argentina Lot #1946
Grown: Dipilto, Nueva Segovia
Altitude: 1100m
Varietals: Catuai
Process: Natural
Tasting Notes:
Ripe Strawberry, nougat, orange blossom and peach

DSC_1827
DSC_1828

Niin Moccamasterilla kuin Aeropressillä valmistettuna, aivan tajuttoman hyvä. Kuin mansikkamehua litkisi, toki tämä on kahvia, mutta makuja kärjistäen. Mehukas (mansikkainen), makea, hillityn hapokas. Nämä aeropressin kanssa, Moccamasterilla sitten: Nougat, persikka, mehukas ja tasapainoinen.
En jaksa edes harmiltani miettiä mitä tästä olisi saanut espressona ja cappuccinona, tämä kun on poistunut jo paahtimon listaltakin.

Colombia El Desvelado #1
Grown: Yacuanquer, Nariǹo
Altitude: 1850 – 2050m
Varietals: Caturra, Castillo
Process: Washed
Tasting Notes:
Ripe fruit, juicy, caramel body, balanced

DSC_1842
DSC_1846

Tämän tasting notesit oli vähän niin ja näin oman kokemuksen kanssa, paitsi sitten kun luin sivuilta enempi niin älysin. Sieltä voi poimia nuo nuotit ihan essolle/cappalle kuin filtterillekkin. Tämä on enemmän tarkoitettu espressoksi.

Ullatuus, tein tästäkin kuppeja aeropressillä, silloin maistelin joka kerta jotain “karamellimaista, trooppista hedelmää (keltaista), makeus ja hapokkuus ovelasti mukana muttei juuri tule esille”.
Sitten Espressona, josta alleviivasin omat makuhavaintoni: Smooth and Creamy, balanced with hints of sticky marmalade and light caramel finish.
Mylly oli jäänyt aiemmalta pavulta, jota ei tosiaan ollut tarkoitettu myös espressolle, aivan liian tiukalle. Niimpä sain jonkin aikaa vääntää ja kääntää ennen kuin sain kuppiin 18g -> 36g, 23s.
Sitten viimeisillä pavuilla kokeilin cappuccinon, vaikkakin sivuilla lukee “double espresso to flat white” en siitä flat whitea tehnyt vaan cappan. Ihan siitä syystä että pidän tästä enemmän.

Tähän väliin pieni breikki!
Siis mitä väliä, niinkö? Mitä ihmeen juomia nuo ovat (cappuccino tuttua, jollain tapaa) mitä eroa???

Olen toki lukenut Flat Whitesta, siitäkin miten kiistellään miten sen kuuluisi olla juuri oikein. Itse ajattelen asian näin:
Flat White on cappuccinon kokoinen juoma, mutta se vaahdotetaan kuin Latten maito, ELI ei niin paksuksi kuin cappuccinossa.
Maut ovat sitten rankasti erilaiset, sillä flatissa tulee espresson maku erilailla esille.
Miellän cappuccinon tuhdiksi maitokahviksi, joka oikein valmistettuna tuo maidon (punaisen sellaisen) alta espresson maun esille. Kun taas Flat White on hieman valju joka on kirjaimellisesti kuin macchiato mutta vain tuplaten suuremmassa koossa.

No niin, ei tästä sen enempää, sain avauduttua tarpeeksi.

Cappuccino: Sweet caramel with slight tangerine finish.
Kyllä, toimii! Mutta valehtelisin jos väittäisin havainneeni tuon mandariinin häivähdyksen.

Vielä on yksi pussi, ostin oikeasti ihan nimen takia :) Typerää? Noh, on siinä kuitenkin ihan hyvät maku kuvauset:
Ecuador Hakuna Matata
Toffee, sugary lemon/lime, floral.

Laitan tästä lähemmin kun tulee tutuksi.

Nyt takaisin leikkimään uudella kellolla, Älykellolla. Huawei watch.
Jännittämään NBA:n pleijareita, lätkän Skodakisoja, miettimään tulevia MM-Aeropress kisoja Dublinissa etc. Kyllähän tässä kaikkea olisi.

DSC_1848

DSC_1849

Advertisements

legoland sisäänkäynti

Aiemmassa postauksessa Part 2:sessa jäätiin siihen kun olimme saapuneet Vejeniin yöksi.
Täältä sit herättiin, hotellin aamupalalle toteamaan, ettei sieltäkään saa hyvää kahvia. Automaattikahviplöröä, myöhemmin siitä kun painoi cafe au laitin, sitä kykeni juomaan, muuten jäi kuppiin.

Autoon mars ja kauan puhuttuun Legolandiin, ei mitään tietoa mitä odottaa, olen ainoa joka siellä on joskus käynyt ja silloin olin jotain kymmenen vanha (eksyin tuolloin sinne, joten muistikuvat on vähän sumussa). Ilmaksi on luvattu sateista ja puolipilveä, joten me sitten reppu täyteen sadekamoista.
Lasten ilmaislippuja oli tullut vastaan monissa paikoissa, BR-lelukaupassa, legolehdessä, legoDVD:n mukana sekä systeriltä saatiin pari lippua. Joten halpa sinne oli sisään mennä, varsinkin jos vertautetaan Suomen särkikseen, lintsiin, Ruotsin eläintarhoihin yms.

Kuten arvata saattaa, ilma ei ollut sateinen, vaan aurinko tykitti täysillä olkapäihin ja päähän. Niin sitä nyt vieläkin vähän iho kesii siitä, et sellaiset ennusteet taas.
Mut kaikkea oli legoista, siis kaikkea. Plus että siellä oli huvipuisto isossa roolissa kanssa, vuoristoratoja monta erilaista, ja pienille suunnattuja värkkejä paljon. Jonoja ei liiemminkään ollut, ja pätkä osaa jo jonottaa itse yksinään (mistä ollaan tosi tyytyväisiä, helpottaa paljon menemistä).
Moniin laitteisiin meni yhdellä jonolla, eli rundilta kun kovaa pinkasi, niin pääsi uudelleen.
Huomion arvoinen seikka oli suomenkieli, sitä kuuli tuolla enemmän kuin kesällä Stockalla. Se ehkä vähän hämmensi, mut oltiinpa mekin siellä, joten kädet ilmaan.

Mentiin vielä toisenakin päivänä, mut silloin oli vähän viileämpi, vaikkei satanutkaan. Pätkälle laitettiin pipo päähän, ensimmmäistä ja viimeistä kertaa reissun aikana, viima oli kuitenkin siellä täällä aika julma niin syystä.
Tämän toisen päivän kiertelyiden jälkeen tuntui jo siltä, että sieltä olis nähnyt kaiken sen tarpeellisen mikä kuuluukin. Tiesi jo missä oli ne kivat laitteet, minne pääsee minne ei, mikä maksaa missäkin paljonkin, kannattaako ostaa, missä syödä…

Kuvia tuolta olis pari miljoonaa, mut kun niitä on pyöritellyt tässä aikansa edes takas, niin meni aika hatusta tähän 14 kuvaa, sit taas jatkuu juttu.

legojuna
DSC_0059
DSC_0071
DSC_0072
DSC_0079
hottis
IMG_1971
IMG_2208
jonottaja
perheselfie
poika ja pingviini
sealifessä
turistit
vauhdin hurmaa

viimeistä kertaa porteista

Kolmannen yön jälkeen jäi Vejen taakse, nyt navigaattoriin lämättiin yksi Tanskan suurimmista kaupungeista, Aalbog.
Matkalla suhattiin minnes muualle kuin eläinten sekaan, Givskudiin. Se oli autosafari, saimme ajaa isoissa aitauksissa autolla villieläinten seassa, se oli aikas siistiä. Sit P-paikkoja oli kolme, joissa sai käppäillä ja katsella muutenkin elukoita.
Mieleenpainuvin oli leijona-aitaus, sitä sai suhata niin kauan autolla ympäri kuin huvitti. Toisella kerralla kun kelattiin et mentäis vielä kerran ja pois koko tarhasta, ni jellonat pistikin parkkiin siihen ulosmenoväylälle. Autoja oli jonossa, mut eipä kukaan nyt viittinyt päältäkään ajaa, joten odoteltiin et tarhan työtyyppi ajoi traktorilla siitä läpi, jolloin jellonat väisti ja saatiin tilaa poistua.

autoperheselfie
tanskalaisia teitä
biisonin kuvaaja
kirahvit tien tukkeena

kirahvi
naamat Givskudissa
apinaa mä tuijotan
Messi norsu
uros haukotus
naaras haukotus
Leijonat tiellä
leijona vahtii ulospääsyä
tien avaaja

Aalborgista odotin ehkä hieman isompaa kaupunkia, mut en tiedä missä pyörittiin, sillä ei se nyt niin isolta vaikuttanut. Ehkä sellainen Suomen Tampere.
Sieltä heitettiin täsmäiskuja Pohjois-Tanskaan pieniin kyliin ja rannoille, sekä tietenkin yhteen reissun pääkohteista, Skageniin. Mutta näistä enempi kuvien kera ensi postauksessa.

To be continued…

Gabriella

Se oli 20.6 kun ajettiin auto laivaan. Oltiin ajoissa paikalla ja pyörätuolin vuoksi meille oli autopaikka siinä hissien kohdalla, et oli enemmän tilaa avata ovea.
auton paikka laivassa
Laivamatka meni ihan normaalisti, käytiin buffassa syömässä, siellä repäisin ja otin lasin punkkua lihan kanssa.
Aamulla sit lähdettiin ajamaan laivalta kohti Kolmårdenia, paitsi että… Siinä laivasta poistuessa oli puhallusratsia, hidasti hieman kun puhalsin punaiselle. Siis oikeasti, koitin selittää et ei kyl nyt ole mittarit kalibroitu, mut sir on hyvä ja lähdetään poliisi asemalle! Ei hitto, onneksi siellä oli yksi suomenkielentaitoinen seassa, juteltiin tovi. Sanoi etten vaikuta humalaiselta, enkä edes tuoksahda. Kuulema ei olla kymmeneen vuoteen annettu puhaltaa uudestaan siinä, mut tän kerran nyt poikkeus. Ja PAM vihreää näytti, oli muuten ruotsalaiset ihmeissään.
Olisko ollut syynä viallinen mittari, vai autossa juomani Mad Croc energiajuoma? Mut se siitä, en ollut kuin puoli tuntia rattijuoppo.

Navigaattori ohjasti etelään 170km Tukholmasta E4:sta pitkälti, sit liittymästä ulos ja puistoon.
Paikka oli vähän erilainen kuin n.25vuotta sitten, ei ajettu enää autolla sitä läpi, vaan nyt jalkauduttiin ja sisältä löytyi niin delfinaariota kuin huvipuistoakin, perheen pienimmille Bamse maailma.
Yllätyttiin kuinka iso tämä Djurpark oikein olikaan, aikaa käytettiin viisi/kuusi tuntia.

(nyt 12 kuvaa, sit jatkuu…)
Kolmården
nallet
sarvikuonot
norsu
ahmat
esso
vaijerien armoilla
L ja S korissa
maestro korissa
vuoristorata
delfiinit
Bamsemaa
Sit nagilaattoriin seuraavaksi pysäkiksi Jönköping, siellä yö ennen ajomatkaa Tanskaan.
Ei iltamyöhään löydetty muita ruokapaikkoja kävelymatkan sisältä kuin mäkki, ja se ajoi asiansa ihan hyvin. Aamu tuli kuitenkin nopeasti ja Scandikin aamupalalla itsemme täyteen ahdettuina hypättiin jälleen autoon.
aamiaisella
Jönköpingissä
Suunta kohti Tanskan maata, mut mietittiin että kun ei olla kukaan meistä Malmössä ihmeemmin käynyt, niin käydään ihmeessä kahvittelemassa ja katsomassa paikkoja.

Perillä Malmössä vähän ajeltiin prallia et löydettiin keskustasta parkkis, sit se löytyikin kivasti ihan tuntumasta.
Käytiin loppujen lopuksi vain kahvilla ja pullilla, kierreltiin vähän keskustassa ja palattiin autolle, suunnitelmana mennä Roskildeen syömään matkalla.
Autolla olikin ylläripylläri, sakot stana!
Siis ei siinä ollut mitään kieltomerkkejä eikä mitään ihmeellistä, kaksi ruutua. Tien toisella puolella jokin virastotalo, jotain siinä luki ruotsiksi, ei auennut mikä talo oli kyseessä (ei kyllä kiinnostanutkaan), mutta 600kruunua pyydettiin.

kahvilla
Malmön maisemaa
Malmössä
Äkkiä pois Ruotsista Juutinrauman siltaa pitkin, tunnin kruisaaminen Roskildeen jossa nopeahko syöminen. Sit Garminiin laitettiin jo määränpää, lähellä Legolandia oleva kylä Vejen jossa hotellimme olisi.
2h15min ja oltaisiin perillä, se menikin vauhdikkaammin, koska Tanskassa oli 130km/h nopeusrajoituksia. Vähän jännitti alkuun miten pösö jakselisi vetää meitä pitkään tuota vauhtia, mutta se olikin ihan hyvin tiessä, pientä ravistamista ehkä mut ei mitään isompaa.

Kello oli jo aika paljon kun päästiin hotellille, oli muuten aika erilainen kuin mitä esittely sivuilla. Kivasti laitosmainen, iso koko seinän ikkuna suoraan parkkipaikalle, sitä siis ei pystyisi pitämään auki. Bonarina huonon nettiyhteyden päälle oli pahviseinät, kuului kun naapurihuoneessa kuorsattiin.
Tässä viettäisimme seuraavat kolme yötä. Mutta ei sen niin väliä, ei me tultu hotelliin viettämään päiviä, nytkin kaikki ihan väsyneitä ja aamulla lähtö Legomaailmaan 30km päähän.

sillalla
nopeus
matkustajat
saataa ja ei sada

legoland

Legolandista oltiin puhuttu jo pitkään, alettiin puhua jossain välissä siitä jo vakavammin, sit tehtiin päätös lähteä sinne.
Punnittiin toki vaihtoehtoja, lennettäisiinkö suoraan perille vai köpikseen ja siitä jollain perille, autonvuokrausta yms. Mutta loppujen lopuksi päädyttiin ajamaan omalla autolla, matkalla yöpyen ja kierrellen paikkoja, eli hieman tuli suunnitellessa lisää pelkkään Legolandiin.

Meille oli kertynyt ilmaisia ruotsinristelyjä, jotka kävisi myös reittimatkoihinkin, siinä oli vain yksi mutta, paluumatka oli väärälle laivalle. Se ei käynyt vaan piti saada tulla takaisin Gabriellalla, koska siinä hytissä olis punkat kaikille meille. Vaihdon takia siirrettiin paluupäivää neljällä päivällä eteenpäin. Se toi lisää pelivaraa matkasuunnitelmiin, päästäis ajamaan rauhassa pidemmälle.

Suunnitelma oli seuraava:
Laivalla Hki-Tukholma, siitä autolla Kolmårdenin eläintarhaan ja yöksi Jönköpingiin.
Jönköpingistä Malmön kautta Juutinrauman siltaa pitkin Tanskaan, yöksi Vejenin kylään lähelle Billundia jossa siis Legoland.
Tässä hotellissa oltaisiin kolme yötä, kaksi päivää Legolandissa ja sit siirtyminen pohjoisempaan kaupunkiin Aalborgiin, Givskudin eläintarhan kautta.
Aalborgissa kanssa kolme yötä, sieltä tehtäisiin täsmäiskuja lähistölle kaupunkeihin ja kaupungin eläintarhaan (jep, yksi eläintarha jälleen).
Kun viimein yöt tulisivat täyteen siirryttäisiin Kööpenhaminaan, ehdittäisiin vähän illalla hillua ennen kuin olisi nukkumaanmenoaika.
Aamulla vielä nopea köpisrundi, sit Juutinrauman sillan kautta Göteborgiin, siellä jalkautuminen ja ihmettely. Yöksi ajettaisiin joku 1½h keskemmälle Ruotsia Klevshulttiin.
Klevshultin pointtina High Chapparaliin isku, eli villiin länteen.
Seuraava yö Vimmerbyn lähistöllä Hultsfredissä, koska Vimmerbyssä olisi Astrid Lindgren maailma.
A.Lindgren Världenissä menikin koko kuuma päivä, yöksi ajettiin lähemmäs Tukholmaa, muttei perille asti. Säästettiin autossa putkeen istumisen lisäksi hermoja ja rahaa majoittumalla Norrköpingissä.
Sieltä herättyä olikin enää yksi pätkä, Tukholmaan ja auto laivaan.

Siinä se, aikaa kaksi viikkoa ja auto kunnossa.

Hotellit varattiin Hotels.comista, niitä kertyi seitsemän.

Oli muuten kiva alkaa miettiä pakkaamista. Tunnetusti ei mitään luottoa sääennusteisiin, joten vaatetus ihan kaikkeen, mitäs viihdykettä autoon jne jne.
Lähtöpäivä läheni ja Juhannuksen aikaan ajettiin sitten suht täyteen pakattu auto laivaan.

Reissu alkoi sillein hyvin, et kun ajettiin laivaan ja käytiin tankilla siinä matkalla pätkä totes takapenkiltä “tästä tulee NIIN tylsä reissu, ei olis pitänyt lähteä”, meillä oli siis mukana oikea ilopilleri.

autossa
highchapparal

Pientä laittoa se vaan vaatii

Posted: 07/09/2014 in Auto, Kesä, Video
Tags: , , , ,

image

Lämmin päivä, kuiva asfaltti, alkaa olla viimeisiä hetkiä kruisata radio-ohjattavalla.
Viimeiseltä ajoreissultaa auto oli vielä vähän hätärakenteilla. Leevi tarttui ohjaimeen ja nykäisi lämän pohjaan, iso kanttari otti vastaan etupään, niin et jousi jäi roikkumaan ja sellaista pientä. Nyt bilika oli kuitenkin sillä mallilla et sillä pitäis pystyä ajamaan akullinen.
Niin tosiaan luulin. (Saahan sitä vähän lapsettaakkin välillä)

image

image

Ekat kolme minuuttia ja alkoi vauhti hidastua, ei muuta kuin auto käteen ja vikaa paikantamaan. Nopeasti se löytyikin, sillä moottorin drift spuriaedit: kyseessä ” Associated Kimbrough 81T 48P Spur Gear” pyörittävä hammasratas oli irronnut kiristysruuviltaan ja nyt oli jo päässyt kiertämään niin paljon suojakantta vasten, et oli tehnyt siihen reiän. Menin vielä koskemaan siihen, se oli muuten kuuma.

image

Auto pöydälle ja purkamaan, meni jo niin selkäytimestä tuon esiin kaivaminen. Ajattelin et eipä siinä muuta kuin tuon rattaan paikoilleen laitto ja kiristys, niin ajan kohta uudelleen. Taas liian optimistista.

image

image

image

Isompi muoviratas oli jo päässyt kulumaan niin et tarttis uutta, mut oli siinä snadisti pintaa yhdessä kohtaa, joten sain vikat ajoni. Nyt rcm jkl:stä uus ratas tilaukseen (4,70e) ja asennus. Mut oikeastaan tarvis laittaa autoon vähän sitä sun tätä muutakin, joten nyt jäi kahvin parissa mietintämyssyilemiseksi se, laittaako kerralla enemmän vai vaan tarpeellisen.

Aiemmalta kolarin jälkeiseltä ajolta videota

Little cripple, but still #fun. #rc10b4 #teamasso #speed #havingfun

A post shared by Jussi (@tomaatti) on

Aikaa takaperin, kun ensimmäistä kertaa kuulin FM-lähettimistä autoissa, niitä ei silloin saanut edes Suomesta. Spekuloitiin kovasti niiden lainmukaisuutta, miten pitkä kantama niillä on, voisko kahdella autoradiolla peräkkäin ajavat kuunnella jos toisella on lähetin yms.

Sit taas kun oma puhelin ja mp3-soitin olivat täynnä musiikkia, olin aika varma etten ikinä tarvitsisi Spotifyä.

Niin on nyt autossa Clas Ohlsonilta alesta 17e (nykyään 25e) FM-lähetin, ja 9,90e/kk Spotify Premium.
Hyvä setti pidemmällekkin matkalle, eikä esim. itse käyttämäni 93.10 asema ota häiriötä juuri ollenkaan ytimessä ajaessakaan.

Mut tässä tänään mietin, miten nopeasti teknologia muuttuu, ja siinä samalla omat “en mä ainakaan tota tartte”-asenteet.

S4 Spotify premium, fm-transmitter

Ensin vähän yhdestä kahvista, sit pieni avautuminen.

GLC:stä ostin aiemmin papuja, espressopaahtoa Berliinistä. The Barn paahtimon La Amistad, Mozonte, Nicaragua.
Kuvaus on lyhyt ja osuva; Creamy Chocolate, Winter Spices, Smooth.
Muuta tietoa:
Origin: Mozonte, Nicaragua
Producer: Luis Alberto Balladarez Moncada
Varietal: Red Catuai
Elevation: 1435 – 1543 Meters
Process: Washed

pussi
Aiemmin olin löytänyt pussin Caffista, joka oli samalta tilalta “Un Regalo De Dios” (Jumalan lahja), samalta kaverilta mutta tämä siis farmin länsipuolelta. Siitä postasinkin, sillä se jotenkin iski hyvin trooppisen maukkaana, linkki.

Alkuun oli hieman ongelmia saada tuo toimimaan… Lähdin liian pienellä annoskoolla liikkeelle, ja sit kun nostin sitä, niin ensin tuli pitkä sit myllyä kiristämällä liiankin tiukka. Siinä oli jo sahattu edestakas ennen kuin löysin mielestäni sopivan, 18,5g -> 35g, tällä menin muutaman päivän ja maku oli ihan jees. Tänään sit kuitenkin syystä tuntemattomasta sain samalla annoksella 25g juomaa, ja meni maun kanssa huuli sopivasti pyöreäksi, just sellanen kermaisen suklainen maku pöllähti suuhun, jossa mukana pieni sävähdys hunajaa ja kevyt hapokkuuskin löytyi.

kuppi
35,4g
Sillä sitten cappuccinokin tuli kokeiltua, mutta vaikka The Barnin sivuilla sitä kehaistaankin sopivan maidon kanssa, niin itse en ihan ollut otettu siitä. Maidon läpi tuli tuo “winter spices” maku mieleen, varmaan siitä sen keksin koska se lukee pussin kyljessä, itse en olisi osannut tuota makua nimetä paremmin (kyllä sitä tietää mitä maistaa, mutta niille jonkilaisen adjektiivin keksiminen on toinen juttu).

Tämä oli ensimmäinen kyseisen paahtimon pussi jonka maistoin, ja jo ehdin miettiä tilaamista näiden sivuiltakin. Vaikka posti tänään toikin setin hasbeanilta, niin tuo on bookmarkeissa odottamassa vuoroaan.

Sit pientä purnaamista!
Pakko vähän avautua, koska nyt hieman nakertaa auto tällä hetkellä.
Pari päivää sitten ilmastointi yht’äkkiä lopetti toimintansa, ei lähtenyt käyntiin vaikka auto oli käynnissä. Toki sen sai puhaltamaan huurut ikkunasta kun laittoi webaston päälle, muuten ei mitään. Ei sitä auta itekseen lähteä korjailemaan, ja koska oli muutenkin 5v huollon aika, niin menis samalla tuokin, sormet ristissä ettei olis mitään relettä isompaa vialla.

No aamu aikaisin korjaamolle vaan, samaiselle jossa sen webastonkin asennutin. Siellä sitten otettiin bilika sisään ja tehtiin normi kausihuolto, sen jälkeen alkoivat tutkia tuota vikaa. Kotona odottelin sormia naputellen et koska tulee soittoa mikä autossa on, ei auttanut kuin soittaa itse perään. Sen verran olivat saaneet aikaan, että normi testerillä katsoneet vikakoodit, ja purkaneet auton verhoilua ja konehuonetta niin paljon että pääsivät mittailemaan, ja sekös on halpaa.
Loppupeleissä syyksi päätettiin “elektroniikan ohjainyksikön” olevan viallinen ja vaativan vaihtoa, aprox 620e töineen, ja osa olis vielä tilauskamaa.
Hain auton pois sieltä, sillä kun pystyy kuitenkin ajamaan, kun nyt pitää webaston ajon aikana päällä.
Paljon duunia, lisää laskua muutamia satasia, eikä auto ole edes kunnossa. Sit odottaa vielä tuommoinen lisäkeikka! Vähän sylettää, mut nieltävä on, ei voi muutakaan.

IMG_9298

Jos joku kehuu maisemia matkalle Miami – Key West, niin se kusettaa.

Tuonne Floridan aivan eteläisimpään saareen, Key Westiin kulkee tie, tai oikeastaan siltoja saarien (*keys) välillä. Ja sillalta on näköalana juurikin se meri molemmin puolin, tai sitten välillä saari ja sen jtn vihreää vilahtelevaa. Ei juuri silmiä hivelöivää.

Tuon n. 3h yhden suuntaisen matkan varrella on kartan mukaan yks isompi paikka, Key Largo. Suunnitellusti pysähdyttiin siellä, ajatuksena ehkä haukata jotain ja hieman katsella. Mut kovin äkkiä huomattiin et parempi ottaa jätskit ja jatkaa matkaa, suuri oli pettymys sieltä, turha paikka.

No perille löydettiin kun ajettiin vaan suoraan, ja autokin suht nopeasti parkkiin.

Jalkaannuttua otettiin ekaksi kohteeksi taas Hard Rock Café. Vaikka lämpöä oli “vain” reilu parikymmentä astetta, niin ei kuitenkaan ollut kylmä, tuuli sit loppuillasta hieman pakotti laittamaan pidempi hihaista ylle.

Paikkana tuo KW oli mukavaa vaihtelua pilvenpiirtäjille yms.

Paljon oli karibian tyylistä pastellinväristä taloa rinta rinnan, eikä jouluvaloissa oltu säästelty.

Nähtävyydet kierrettyä ja pimeän tullessa lähdettiin ajamaan takaisin. Ajomatka oli ns. mielenkiintoinen, kun nyt sitä mertakaan ei nähnyt, välillä tummempi ihoisia veijareita hyppi tien yli, paikoista josta ei tosiaan olisi niitä osannut odottaa. Eikä siellä mitään tievalaistusta tietenkään ollut, mut pysyipä ainakin hereillä kun sai olla asteen skarpimpana.

Aikas rätteinä oltiin hotellilla perillä, mutta yhtä kokemusta rikkaampana, olisi harmittanut jos olisi jäänyt käymättä tuollakin.

S:llä omassa blogissaan kans juttua tuolla käynnistä, tekstein ja kuvin

silta pystyssä

silta pystyssä

tylsän kosteat maisemat

tylsän kosteat maisemat

L väsyneenä tuijottaa Akua kannettavalta DVD-soittimelta

L väsyneenä tuijottaa Akua kannettavalta DVD-soittimelta

Key Largossa jätskillä

Key Largossa jätskillä

Matkan hupentumia, silta joka ei ole tasassa, uuu

Matkan hupentumia, silta joka ei ole tasassa, uuu

automatkalta nähtävyyksiä

automatkalta nähtävyyksiä

se on loppu ny, nimittäin Highway no 1.

se on loppu ny, nimittäin Highway no 1.

2013-12-16 16.15.06
2013-12-16 16.21.45

HRC

HRC

2013-12-16 16.51.24
2013-12-16 16.55.33

Kurt Cobainin paita HRC:ssä

Kurt Cobainin paita HRC:ssä

Disney Wonder, joka tavattiin myöhemmin Nassaussakin

Disney Wonder, joka tavattiin myöhemmin Nassaussakin

IMG_9320
IMG_9326
IMG_9327

Mallory Squaren yks sisäänkäynti

Mallory Squaren yks sisäänkäynti

IMG_9338
IMG_9339
IMG_9349
IMG_9367

Hemingwayn kapakka

Hemingwayn kapakka

piparit seinillä

piparit seinillä

kuka puhui jotain jouluvaloista

kuka puhui jotain jouluvaloista

USA:n eteläisin piste. Tälläinen kummeli siinä patsastaa

USA:n eteläisin piste. Tälläinen kummeli siinä patsastaa

se alkaa sit ny, nimittäin Highway no 1.

se alkaa sit ny, nimittäin Highway no 1.

IMG_9076

Lentokone pomppas ilmaan perjantai aamuna 13.päivä klo 7:00, Berliinin Tegelin kentän kautta tultiin Air Berlinillä Miamin kentälle. Lento meni aikas kivuttomasti, vaikka kesto olikin n.15h, varsinkin aamulla muistui mieleen miksi nuo aamulennot on niin siistejä, näkee auringon nousun kunnolla.

IMG_9007

Kentällä sit räjähtäneinä lennosta käytiin vielä hakemassa Avikselta auto vuokralle, jälleen kerran suhaillaan Chevy Impala LT:llä (limited edition), mikäs siinä kun oon niin ihastunut tuohon kärryyn.
Hotellille suunnistettua ja huone 10.krs:ta hyväksyttynä, käytiin vielä katselemassa South Beachin kauppakeskittymää Lincoln streetin kupeessa.

14.päivä meni kanssa ikään kuin haistellen ympäristöä. Edettiin hotellilta etelään, kuljettiin rannan vierustaa. Olin kuullut että siellä pystyisi myös kelaamaan, mutta alkuun tuo näytti aika heikolta. Saatiin jonkin matkaa kulkea ennen kuin tulimme julkiselle rannalle, siellä kyllä pystyi helposti etenemään ja ihan jopa innostuin. L ja S ottivat matkalla ensikosketusta meriveteen, pikkuinen oli jälleen patterit täynnä siitä ilosta.

IMG_9030

aallot hyökkää

aallot hyökkää

tästä oli liian pehmeää mennä pidemmälle

tästä oli liian pehmeää mennä pidemmälle

täällä missä Baywatchit kruisaa, kelpasi itsekkin edetä

täällä missä Baywatchit kruisaa, kelpasi itsekkin edetä

Illalla auton nokka kohti Downtownia ja sieltä Bayside Marketplace, tähtäimessä Hard Rock Café. Eka kerta tuolla ytimessä oli aika vakuuttava, vaikkei ollut ensimmäinen kerta kun pilvenpiirtäjiä nyt näkee, niin tämä Miami Vice maisema oli kuitenkin hulppea elämys.

taas kuva ei kerro fiilistä ja kokonaisuutta, mutta vähän kosketusta kuitenkin

taas kuva ei kerro fiilistä ja kokonaisuutta, mutta vähän kosketusta kuitenkin

Hard Rock Café

Hard Rock Café

15.päivä alkoi ihan suunnitellusti rantapäivänä. Se aloitettiin oleellisen hankkimisella, kuten mm.rantapyyhkeet ja evästä mukaan, ravitsevia sipsejä ja vettä, kuinkas muuten.

Rannalla oli puolipilvistä ja kevyt tuuli, joka tietenkin on se petollisin jos miettii nahan polttamista. Aallot oli aikas korkeat, niin ei laskettu pikkumiestä kovin kauas.

aallot jyskyttää terapeuttisesti selkään

aallot jyskyttää terapeuttisesti selkään

L:n kanssa ihmetellään maailman menoa

L:n kanssa ihmetellään maailman menoa

L hautautuu

L hautautuu

pärskeissä

pärskeissä

merenneito ja sen kaveri

merenneito ja sen kaveri

mitä muutakaan rannalla voisi tehdä, kuin haudata joku hiekkaan

mitä muutakaan rannalla voisi tehdä, kuin haudata joku hiekkaan

Beachtime babe!

Beachtime babe!

Hotellilla suihkussa hiekat pois, ja pieni puhaltaminen rankasta levosta, sit taas autoon. Suunnattiin Dolphins Mall:lle, aikaa oli 3h ennen kuin putiikki menis kiinni, ja sehän osoittautui liian lyhyeksi pätkäksi, sillä paikka on järkyttävän kokoinen.

Hyviä tarjouksia tietyistä asioista oli vaikeaa ohittaa, sillä hintaero suomen hintoihin on melkoinen. En voisi kieltää, etteikö jotain olisi tarttunut mukaan sieltä (parit kengät yms.).

Liikenne alkaa olla jo hieman tutumpaa, kuten aiemminkin, se ottaa hetken tottua tuonne ramppien ja liittymien sekamelskaan, vielä kun saatiin se nagilaattorikin espanjan kieleltä väännettyä suomelle.

teksti

Meillä alkoi viikonloppu jo perjantaiaamuna, kun pösö starttasi mummilaan. Aluksi oli tarkoitus heitättää siellä talvinakit alle, mutta vesisateen painostamina luovuttiin ideasta ja siirrettiin tapahtumaa.
Mummilassa kuitenkin kahvien jälkeen potkaistiin roadtrip käyntiin, matkalla mökille.

Toki tehtiin jo siinä puolen päivän kohdalla Lahdessa visiittiä tutun luona, katsastatettiin uutta kämppää ja käytiin ulkona syömässä. Oli kiva stoppi.

Illalla saavuttiin mökille tunti faijan perässä, joka oli ehtinyt sopivasti ehtinyt tuikkaa mökin liekkeihin ja lämppärin aittaan.

aamuaurinkoa aitan ovesta sisään

aamuaurinkoa aitan ovesta sisään

Mökillä

Lauantaina kävästiin isovanhemmillani Saarijärvellä, vietiin sinnekkin L:n askartelemaa isänpäiväkorttitaidetta. Syötiin kahvit ja juotiin herkut, sit hieman vanhoja valokuvia.
Vanhoista kuvista napsin itsellekkin muistoja pokkarilla ja puhelimella, pari laitan tähänkin.

Minä ja systeri arolla 80-luvun alussa

Minä ja systeri arolla 80-luvun alussa

Irakissa fillaroimassa kotiin

Irakissa fillaroimassa kotiin

Aavikolla systerin ja faijan kanssa

Aavikolla systerin ja faijan kanssa

Irakissa,Mosulissa joskus 80-82 systerin kanssa isän käsissä kiinni

Irakissa,Mosulissa joskus 80-82 systerin kanssa isän käsissä kiinni

Saarijärveltä sit kohti kotia, mut kuinka ollakkaan, tehtiin jälleen stoppi Lahdessa.

Sieltä kotiin tuli ensimmäistä kertaa vastaan räntääkin, sai taas muistutuksen siitäkin märästä ärsykkeestä. Onneksi ei tullut kuin jtn 20km matkan ajan, mutta säkkipimeässä se sai hyvin terrorisoitua pitkien valojen käytön hyödyn.

Tänään sunnuntaiaamuna sit kotona herätys, ja mikäs sen mukavampi päivä kirjoittajalle kuin isänpäivä.
Hellyttäviä kortteja ja lahjoja.

lahjat
alarmclock
IMG_8271
IMG_8286
Aamukahviksi keitin Square Mile Coffeen “Monte De Oro Ladera, Alarcon Family, Fully Washed, Yellow Catuai, Guatemala”:sta V60:sella jotenkin tosi maukkaan kupin. Aiemminkin on maistunut, mutta en tiedä mikä tässä uutossa osui kohdilleen, sillä oli pari astetta enemmän kuvausta kohti kohdillaan kuin ennen.
Ehkä tuohon Harion Glass serveriin tehtynä (itse itselleni ostamani etukäteislahja, krhm)se saattoi olevinaan olla parempaa, tiedä sitten…

V60
monte De Oro Ladera Yellow Catuai
Latasinpa aamulla SqM:n Sweetshop espressostakin shotin. Aivan kuin hedelmäkarkkia, ja sen verran stydiä kamaa, ettei sitä montaa shottia viitsi vetää putkessa.

Tästä espressosta sitten loppukuvat:

Sweetshop espresso
sweetshop
IMG_8278
IMG_8280
IMG_8283
crema
shotti