Kisat ovat ohi, hieman katkeraa kalkkia samaan aikaan kuin karkkia.
Jo se, että pääsi osallistumaan, oli huima saavutus jota on vaikea rahassa mitata. Suurta kokemusta rikkaampana eteenpäin, kohti uusia mahdollisia kisoja. Eli häntä heilumaan.

Kisahan eteni seuraavasti:

Kolme kilpailijaa yhtä aikaa tekevät omat kuppinsa, joista kolme tuomaria valitsee mieleisensä, näin voittaja etenee aina loppuun saakka (saattaa tulla kahden heatti, jos osallistujat eivät mene tasan).

Miten oma kierrokseni siis sujui?

Koko kisa oli kaikille kilpailijoille hieman hämärän peitossa, sen mitä juttelin muiden kisaajien kanssa. Omasta kierroksestanikin kuulin juuri ennen sen alkua, joten kiire tuli. T.Varneyn piti alkuun avustaa myllyn ja veden kanssa, mutta toimiessaan päätuomarina hän estyi kuitenkin. Onneksi Australian Aidan Knight (isot kiitokset),  joka oli myös kisaamassa, avusti siinä määrin että sain jotain kasaan. Vesien kanssa puljattiin pari kertaa edes takas jotta sain oikeat asteet.

Papuja en saanut aivan niin hienoon karkeuteen kuin toivoin, mutta lähelle kuitenkin. Sain tehtyä kupin kuitenkin, vaikka pressi oli n.10s nopeampi johtuen puruista. Ojentaessani woodneckiä (sellainen lasinen juttu) tuomarien pöytään, oli fiilis aika lyöty. Kuitenkin tuomareilla kesti pitkään, muutkin kisaajat alkoivat liikehtiä. Jokainen tuomareista valitsi eri kupin, joten päätuomari esiin ja maistamaan, sillä päätöksellä nousi voittajakuppi, joka pahus vie ei ollut omani.

Vähän vaivasi nuo järjestelyt, enkä ollut ainoa, tilaa väsätä kuppia, ei oikeastaan ollut kuin nimeksi. Ja aivan sekaisin tavaroista ja puruista, kuvia omasta suorituksestani ei ole, koska S eikä L päässeet sisään (hyvä kun itsekkään), ikäraja oli K-16 kuuman kahvin takia, pah.
Messualueelle, jossa kisat olivat, oli ensinnäkin vaikeaa löytää, kukaan ei tiennyt niistä. Jenkit jaksavat yllättää. Oltiin vielä varmistettu asia aiemmin s-postilla, ja silloin asia oli ihan ok.

Kisapaikka kolmelle, nurkka tuli mulle

Joku joka käännytettiin portilla

Messuilla näin paljon kahvimaailman kuuluisuuksia, ja kaikkea siistiä “pakko saada”kamaa. Lähes kaikki brändit olivat edustettuina, ainakin mitä osasin vain keksiä.
Pisteiltä tosin herui vähän esitteitä yms. mukaan, kuten messuilla Suomessa yleensä ei voi edes välttyä.

Tim Wendelboe

Harion piste

Cobra Tamper

touch screen Viper

Fiilikset olivat vähän sekavat, sillä edellispäivänä kuppini maistui kieltämättä paremmalta. Kävin vielä maistattamassa sitä Water Avenue Coffeessa, jossa eräs ystävän ystävä (nyt toki jo hyvä ystävä) Alan paahtaa kahvia. Sieltäkin tuli hyvää palautetta, joten olin suht toiveikas, siihen kun ei saisi sortua.

Water Avenue Coffeella espressolla

Nyt sitten lomaillaan ja kahvitellaan täällä isolla kirkolla vielä pari viikkoa, ja nautitaan pientä hermolomaa.
(Kisareseptin kirjoitan myöhemmin.)

Täällä kun tuota nähtävääkin on :)

Mt Hood

Sanna ja muita maisemia

maestro markkinoilla

chevy impala LT, vuokra-automme

Night traffic scene

Multnomah Falls

HPA valmiina, ei pitkää automatkaa ilman varmistusta espressosta

Katse kohti tulevaisuutta

Comments
  1. S says:

    Ja jottei kenellekään jää epäselväksi niin mulla olisi siis riittänyt kyllä ikä messuille mut L:n takia jouduin jäämään käytävälle hengaa ja heilumaan.

Kommenttia

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s