Pilvien yllä ja uusissa kujeissa

Posted: 17/04/2012 in aeropress, Auto, Elämää, kahvi, kahvila, Kesä, kulttuuri, lapsi, Matkailu, muoti
Tags: , , , , ,

Ei tullut unimasa eilen ei, eikä sillä olis ollut aikaakaan, sillä pähkäilin hulluna pakkaamista. Lähinnä kaikkia kahvikamoja, mitä ottaa mukaan, ja mitä raaskii jättää, ja mitäs sit jos.
Kuitenkin pakkasin mukaan käsimyllyä, woodneckiä, vaahdotuskannuja, pari vaakaa, noh paljon kaikkea. Sit kevyesti kuteita, koska paikan päällä niitä voi ostaa lisää, ja outletit ovat siinä autolla kivasti tavoitettavissa.

En oikein osaa nauttia matkasta vielä, sillä väkisinkin ajattelen skaboja, ja sitä kisakahvia.

Hitto kun en päässyt Suomessa sitä tehtailemaan. Siis tätä kirjoittaessani olen jossain tuon valkoisen peitteen, jota myös pilviksi kutsutaan, yllä koneessa jossa on siivet jne.
Tähän maisemaan ei kyllä koskaan kyllästy, ja olen lentänyt jokseenkin paljon tähän ikään.

Pitää kirjoittaa lisää tuosta kisajärjestelyistä yms. kun nyt vaan saa lisää tietoa, eli joskus.

Mitä nyt on uutta ja ihmeellistä, niin sain viimeinkin hieman koeajettua Handpresso Autoa :) WOW!
Missäs muuallakaan kuin autossa. Oli aika fiilis olla ovi auki parkissa, musaa cd-boksista (Hakulisen tähtipölyä) ja samalla siemailla pienestä höryävästä kupista espressoa. Kyllä siinä muutama ohikulkija mulkas kun peruutuspeilistä vilkaisin. Kasvoin mulkun mitan ihan vain siinä istuessani.
Ei se alkuun mennyt ihan nappiin, sillä tein kaikki oikein, ja kupista tuli silti todella laimeaa ja viileää litkua. Syyn tiesin kyllä jo aloittaessani, manuaalissa luki että vehjettä tulisi säilyttää 5-50asteessa, ja hieman kohmeessahan se oli kun autossa säilytin yön yli.

Toinen kuppi oli jo paikallaan, podina käytin (toimii siis E.S.E [Easy Serving Espresso] napeilla) Lucaffen Messicoa. Tästä luvataan täyteläistä ja hieman hapokasta makua suuhun.
Latasin vettä juuri täydet, ja valutin kuppiin niin kauan kuin nestettä vain tuli. Olisi pitänyt pysäyttää n.3/4 täydestä määrästä, niin espressosta olisi tullut hieman täyteläisempi. Nyt meni hieman laimeaksi, mutta kuitenkin hyvin maisteltavaksi, oli vielä nätti crema pinnalla kupissa. Hapokkuuttakin sain esiin ja jotain muuta, mutta en osaa kuvailla mitä, suuntuntuma jälkimaussa oli jännänlainen. Maiskuttelin sillä tyytyväisenä samalla kun pakkasin kamoja autosta matkalle mukaan, oikein sillein itseensä tyytyväisenä, olinhan sijoittanut mielestäni aika metkaan värkkiin.

Eikä hintakaan paha ole, 149e Handpressolta Ranskasta, ja podeja saa mm. Crema.fi:stä 20 omavalintaista podia 8,50e, tulee postilaatikosta.
Tilasinkin matkalle mukaan vähän joka sorttia maisteltavaksi, jotta tietää sitten jatkossa mitä tilaa kerralla enemmän.

Ennen reissua, lauantaina, olin pressaamassa Kaffalla kävijöille kahvia, ja sain sitten kahvittelijoilta juoman hinnan omantunnon mukaan. Joiltain tuli reilusti joiltain jotain.
Olin elementissäni, sillä en huomannutkaan kuinka aika vipelsi siinä, viisi tuntia pressanneena huomasin vain kuinka pavut olivat hävinnneet ja vaihtuneet rahaksi. Oli myös mukava rupatella monien kanssa, yht’aikaa ja erikseen. Kovasti toivotettiin onnea reissuun ja kehuttiin kuppeja.
Aiemmin mainitsemaani FAF:ia siellä pressailin, ja muutinkin alkuperäistä “hyväksi todettua” reseptiä kymmenellä sekunnilla uuttoa pidemmäksi.

No ni, pitää varmaan säästellä akkua, että voi näppäillä vielä jatkossakin tällä kevyellä rapakon yli lennolla. Käytössä hieman vanhahko läppäri jo, eikä tässä ole akun kesto kovinkaan hurja.

Jos jatkaisin pilvien kyttäämistä…

Hetken päästä aiemmasta kuvasta...

Jatkoa hotellilta kirjoitettuna.

No eihän se mennyt ihan putkeen. Kun päästiin laskeutumaan, niin jouduttiin jonon perälle tulliin, yleensä jakkaralla kiilaa mukavasti. Nyt oltiin n.puol tuntia, ennen kuin joku huomas meidät ja totes “ettei teidän siinä pitäis olla”.

Päästiin sit avuliaampiakin avuliaampien ihmisten kanssa (täällä kaikki tuntuvat vilpittömästi sitä olevan) auton vuokrausmestoille. Siellä odotti jyty Dodge, mut, ei se käsihallintalaite ajanut asiaa, joten ei autoa.

Päästiin lopulta hotellille, ihan kuin jurrissa, ei jaksanut enää jolkottaa englantia sujuvasti, kunhan vain tokaisi jtn.
S ja L ottivat pienet päikkärit (vaikka L nukahtikin jo matkalla hotlalle), ite menin suihkuun kirjaimellisesti lillumaan. Tauon jälkeen saatiin vielä itsemme liikkeelle, syömään ja kauppaan.

Tuo iltapyrähdys piristi kummasti ja antoi kahdet kasvot kaupungille, toinen osa on sellaista hökkelislummimaista, ja toinen upeaa vihertävää modernia kaupunkia.
Huomenna uusin silmin katsastamaan tämä kaupunki, ja hommaamaan se auto.
Nyt tekstin lisäksi kameralta kuvia sekaan ja tuo iltaolut auki (Arrogant Bastard Ale).


Kommenttia

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s