Etupyörät

Posted: 28/10/2011 in Elämää
Tags: , ,

Pakko aavistuksen avautua.
Olen jostain syystä huonoissa väleissä etufillareideni kanssa, vaikka en muista niille koskaan pahaa tehneeni.

Ensimmäisen kerran kun sai olla huolissaan etenemisestäni, oli kolmekymppisilläni, kun soft roll etufillari (caster wheel) päätti vääntää itsensä pois paikoiltaan. Tämä sattui, missäpä muuallakaan kuin Ranskan Nizzassa.

Onneksi seuraavana päivänä kun lähdettiin liikkeelle, ja pysähdyttiin normisti aamukahville tuttuun paikkaan. Tarjoilija tuli kysymään et cava? (suom. kuis huiskii?) vastattiin palikka ranskaenglanti sekoituksella, et nyt ei kovin trés bien. Kysyttiin siinä vielä jotain fillariliikettä, mistä vois saada apuja. Mut kaveri oli nopeampi, pyysi odottamaan hetken, ja kohta se tuli tarjottimellaan ruuvaria ja sen sellaista pientä korjaussarjaa. Niin se heppu väänsi kumin paikoilleen siinä hujauksessa, vaikka me oltiin yritetty sitä hotellilla aiemmin tuloksetta. Tippiä ei halunnut, mut tietenkin annettiin.

Nuo nelituumaiset tuli sit jossain välissä vaihdettua tuumaa isompiin, niillä on mukavampi sit mennä huristella mukulakivillä jne.
Mut kappas, kuinka ollakkaan, matkan teon yhteydessä kuului outoa ääntä. Sitä paikallistaen ja hissukseen edeten, tuli selville sen tulevan etupyörästä. Kumi oli jotenkin venähtänyt, niin että se oli asteen vannetta isompi ja nyt piti sellaista rällätysääntä kun kulki hiukankin nopeammin.

Tämä sattui Kööpenhaminassa. Ensiapua saatiin pyöräliikkeestä, kyseltiin ensin rautalankakiinnitys vaihtoehtoja, mutta kun sellaista ei ollut saatavilla, niin laitettiin pienillä nippusiteillä kumi vanteeseen kiinni. Hyvin se piti Köpiksen rullailun ajan, ja sieltä Oslon kautta Helsinkiin. Jossa sitten vaihdettiin nuo vanhoihin tuumaa pienempiin, mutta hyvä kuntoisiin renkaisiin.

Keskiviikkona sitten tuli taas “A-HA” elämys. Oltiin pyöritty jo hetken keskustassa, kun oltiin jo matkalla Kampin kauppakeskuksesta Arkadiankadun Alkon kautta autolle. Matkalla kuulin jonkin äänen, katselin hieman perään et minkä päältä ajoin (mahd. pullonkorkki). Sisällä alkossa kun nojasin eteenpäin, tuoli heilahti hieman. Oli pieni yllätys huomata vasemman etupyörän puuttuvan kokonaan. Tilanne oli jokseenkin niin epätodellinen, että piti hetki sulatella, ja sit katsoa uudelleen, jep, puutuihan se. S kävi reittiä taaksepäin, sinne missä sen äänen olin kuullut, ja löysi kuin löysikin renkaan sekä pari holkkia neljästä (tulee kaksi molemmin puolin haarukkaa).

Autolla matka oli kuitenkin sopivasti seuraavaksi mummilaan. Appiukon kanssa sitten Malmin Tebikalta ensiapuosaa, jotta saadaan pyörä pysymään paikallaan. Nyt tosin aika soittaa PT-keskukseen ja varata huoltoaika, mieluiten tänään, sillä nyt on alkanut taas pitää ikävää ääntä tuo paikkaus.

Vaikka tuo yksi rengas puuttuikin, oli yllättävää se, miten eteneminen kuitenkin luonnistui. Tottahan sitä oli takakenossa kevyesti keulien vähän joka paikassa, vaikka muutaman kerran ilkeästi haarukka nappasikin kiinni mukulakiveen.

Asiasta taas hevosenkenkään.
Nyt on tullut testailtua tuota OBH Nordica Chilliä eri pavuilla, ja kun rupesi jo hieman uutot osumaan kohdilleen, niin cappuccinojen väsäämistä. Pienellä kannulla vaahdottaa hyvin yhden capun kerrallaan, vaahtokin on kohtalaisen hyvää, jopa parempaa kuin olisin osannut odottaa. Alla kuva ensimmäisestä onnistuneesta, artti ei  tosin onnistunut, mutta koskapa se sen tekisi.

Kommenttia

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s