Päivä Helsingissä, Helsinki-päivä

Posted: 12/06/2011 in Elämää, kahvi, Kesä, Musiikkia, Valokuvaus
Tags: , , , , ,

Ovat ennustaneet ensi viikolle Stadin suuntaan sateita ja viileämpää ilmaa. Tänään kotimatkalla pistettiin merkille Jäken (siis niille jotka eivät tiedä, niin tarkoitan Järvenpäätä) suunnasta saapuvat pilvilinnat, pitää siis olla paljon töissä.

Vietettiin tänään kuumaa Helsinki-päivää Suvilahdessa kuuntelemassa elävää musiikkia sekä kärtsäämässä pääkoppaa. Kuitenkaan ei menty veren maku suussa aamusta, vaan herättiin kymmenen aikoihin Leeviin (poika tykkää nukkumisesta). Sit kun oltiin leikitty pari timmaa, pikkukaveri vietiin takas lataukseen. Otettiin S:n kanssa pitkän kaavan aamiainen, en nyt ala luetteloimaan koko ruokapöytää, mutta kahvipannussa oli kuitenkin Agogaa Papua New Guinea:sta. Aiemmin mainitsemastani Morro Azulista olen jo ehtinyt vääntää muutamia shotteja, ja niin tein tänäkin aamuna. Kokeilin 21g papua, 50.3ml espressoa, eikä vieläkään ollut sweet spot paikallaan (sellainen kun parametrit ovat kohdallaan ja saadaan haluttu makutulos).

Leevi nukkui pari tuntia, ja olimme aikast valmiita lähtöön. Kuitenkin venyimme kalkkiviivalla sen aikaa, että Poets Of The Fall ja Anna Abreau ehtivät mennä. Niistä nyt niin väliä, kahta tulimme ennemmin kuuntelemaan, Negativeä sekä Sunrise Avenueta. Nämä molemmat bändit vetivätkin loistavan setin, tietenkin saattaa olla että auringon pehmentämänä p*skempikin show olisi uponnut.

Negative

Jonne

Sunrise Avenue

Samu

Seuralaiset

Portilla oli ilmoitus ettei ammatilaiskameroita sallita. Eihän tuo olekkaan edes sen näköinen (Nikon D5000), mutta oli vähän agenttifiilis kuvata sillä isommalla (55-200mm)putkella. Oli siinä Sunrisen keikalla vierellä jokin mamma joka kyyläili, tai ainakin tuntui siltä, kumma kyylä. Siinä paikassa oli toinenkin tapaus, nimittäin sellainen n.40-50v ukko, jolta puuttui yläriviltä puolet legoista. Se jammas koko setin, taputti ja heitti ”sarvia” lavalle (olihan se ikuistettava). Jäljelle jäi illan vimonen kuunneltava, eli Jenni Vartiainen, mutta suunnattiin kotiin. Ainiin, kuuntelinhan biisin Laura Närheltäkin, tosin olin silloin Bajamajassa, eikä biisi oikein natsannut meikälle (oli monta shaissea, kuten Lauri yms.).

Porukkaa kyllä riitti, tuntui että jatkuva kierto kävi, ulos saman verran kuin sisään.

Mennessä porukan mukana

Keikan jälkeen taaksepäin kuvattua

Nyt kun katsoo ulos, niin pilvet ovat tulleet jo sen verran lähemmäs tämän kirjoittamisen aikana, etten ihmettelis jos vaikka ripauttaisi.

Loppukuvana kotimatkalta bongattu kyltti erään parkkiksen aidasta.

Kommenttia

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s