Kun kumi puhkeaa, tulee poliisit paikalle

Posted: 05/01/2011 in Elämää, kahvi, Valokuvaus
Tags: , , , , ,

Ne vannotti näköradiossa hullua pakkasta! Nyt se muuttui vähän, on tulossa plussakelit.
Eikö tuleva lupaa hyvää kun jo postauksen alussa aletaan puhua ilmoista, tästä ei ole kuin yksi suunta, ja se on ylöspäin (ovelaa(ko?).

Kuten moni Facebookkia tässä 4.päivä seuranneena tietää, niin koin jotain uutta ja ihmeellistä.
Oltiin Vantaan Porttipuistossa sylkemässä kattoihin aikamme ratoksi, kun koitti aika lähteä kotiin päin, sieltä oli tulossa postin kuljetus jota piti mennä vastaanottamaan. Siinä muhkuraisella tiellä ajoin johonkin mikä tökkäs kunnolla, ajattelin et oli vissiin joku jäähärpäkkä tjsp (l. TaiJotainSinnePäin).
Sitten alkoi ravistaa Lahden motarilla ihan kunnolla, “rengas” totesin, ja oli jo kumi melkein kokonaan poissa vanteelta.
Leevillä nälkä takapenkillä ja oltiin sen verran mukavasti vähän pientareella, että ei siinä olis Sannankaan ollut helppoa vaihtaa vararengasta.
Sit siniset valot vilkkuen ja tiukasti eteen jarruttaen saapuivat lentävät (LP), olivat alkuun tulossa mun puolelle jutustamaan, mutta sit kääntyivät S:n puolelle. Nopea tilanne selostus, “onko teillä tarvittavat vermeet mukana, jos on, niin me voidaan kyllä vaihtaa”. Niin ne kytät vaihtoivat sen renkaan siinä, oli niilläkin tekemistä sen kanssa. Just kun olivat valmiita niin paikalle saapui isäni, jolle soitin hetimiten kun auto oli pysähtynyt, oltiinhan lähellä ja isä nyt varmasti tulis pidemmältäkin. Poliisetä toivotti mulle hyvät jatkot, ja totes viel loppuun kun kiitin “et sitä vartenhan me ollaan”, olen vieläkin hieman sekaisin tilanteesta.
Ennen oli aina kevyt paniikki kun tapasi samat sedät, vaikkei olisi tehnytkään mitään, se oli vain nuoruuden viksuiluista jäänyt selkäytimeen.
Todistusaineistoa

Yleensä en ihan näin hätäisesti myöntäis, jos joku mua olisi päässyt kusettamaan. Mutta nyt juttu on hieman kaksipiippuinen, sillä ukkelin tajuamatta otin tietämättäni kuitenkin selkävoiton.
Egyptissä Hurghadan kentällä kotiin lähtiessä tuhlattiin viimeisiä Egyptin puntia, niitä likaisen hikisiä kamelin hajuisia paperinpalasia.
Enivei, katselin Ed Hardy’s:n huppareita (ihan varmasti aitoja), löysin hyvännäköisen ja kyselin hintaa, koska oli hetki aikaa tinkiä ehdin ns.lähteä pois. Myöhemmin palasin paikalle ja hinta oli jo pudonnut mukaviin mittasuhteisiin, siihen nähden mistä lähdettiin ja mistä muka ei voinut enää pudottaa. Koska en halunnut sitä riepua joka roikkui siinä tangolla kaikkien hiplattavana, sai miekkonen mennä munaravia varastolleen ja takaisin. Sanna löysi sillä välin itseään miellyttävän hupparin kanssa, mutta kun päästiin sopimukseen hinnoista ja kahden ostajan alennuksesta, ei löytynytkään oikeaa kokoa, ukkeli meni siis jälleen munaravia ees taas.
Alkoi olemaan jo hippasen kiire portille, niin lyötiin kaupat lukkoon ja tavara vaihtoi omistajaa.

Vasta lentokoneessa kun tultiin perille ja oli aika heittää hupparit päälle, tuli karu totuus julki kun otettiin ne muoveista esille, mun XL oli kammo pieni, eikä se ollut sama malli mitä olin katsonut. Sannan S-koko oli aika teltta päällä. Oliko sekään malli sama? No ei, kirosin sen koijarin alimpaan, kunnes sit taksissa kateltiin toistemme huppareita. Nehän meni päittäin kuin nenä päähän, ukkeli siis luuli onnistuneensa, mut mielestäni tämä nykyinen malli on jopa parempi kuin se alkuun katsomani. Täten vaatimattomasti julistan itseni voittajaksi (voikohan siihen kojuun jotenkin laittaa postikorttia?).
Ed Hardy By Christian Audigier

Vaikka pöydät ja kaapit tursuavat eri kahveista, niin silti jotain puuttuu, nimittäin kofeiinitonta. Siihen monella on samat ennakkoluulot kuin ykkösolueeseen, tosin tässä tapauksessa ykkönen on ihan kuraa ja kofeiiniton hyvää.
Varsinkin näin iltaisin/öisin kun tekis mieli kuppia, olis decaf paikallaan. Viimeksi olen kuluttanut lähinnä papuja, sillä kun haluaa varmasti hyvän kupin, niin käsi menee jo valitsemaan kahdesta pussista, El Salvadorin La Ilusion tai Etiopian Kafa Forest, jälkimmäinen tummempi näistä kahdesta. Kun seuraavalla kerralla zumbaan jumboon, niin pakko mennä tarkastamaan olisiko sinne tullut jo uutta decaf:ia. Kolumbialaista ja Brasilialaista on Caffi ennen myynyt, nyt kuuulema tulee El Salvadorista.
Mikä tuossa maassa kummittelee mua? Viimeaikoina hyvät kahvit ovat tulleet sieltä suunnalta (tai tietenkin Etiopiasta), siis tosi hyvät, pakkasessakin olis vielä puoli kiloa kyseisen maan papua.

Loppuun heitän ihan hatusta tonttukuvan, eteisen portsaritontusta. Ja aivan älyvapaa kuva, tiedän.

Papereita?

Kommenttia

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s