Matkan raporttia viimeisiltä päiviltä

Posted: 23/12/2010 in Elämää, kahvi, Musiikkia, Uncategorized, Valokuvaus
Tags: , , , , , , ,

Käheet blehat

Np: Youtube playlistVolbeat, Metallica, System Of A Down, Johnny Cash, Rob Zombie, Nightwish, Gorillaz
Nd: Saint Feuillien – St. Feullien Cuvée de Noël

Youtube playlist:sta voisi päätellä että olen melkein kaikkiruokainen, jopa musiikin suhteen.
Tästä aasin selällä inhokkiini, Loiriin ja sekä kuinka ukko raiskaa niinkin hienon amuletin kuin Skarabeen. Tuo biisi pyöri matkalla vähän väliä päässä kun niitä pillerinpyörittäjiä näki kojuissa, ja kuten arvata saattaa niin nyt sellainen on sitten jääkaapin ovessa töröttämässä.
Olut taasen kuuluisi omaan kategoriaansa. Sillä kahvin ohella siemailen erilaisia oluita, jossain välissä kuluvaa vuotta aloin tehdä näistä “erikoisoluista” listaakin, se sadas merkki tulee jouluna (hope so) täyteen. Mutta tästä aiheesta en ala enempiä vuodattamaan, sillä siitä pitäisi tehdä kokonaan oma bloginsa (menisi muusit pahasti sekaisin).

-Tässä vaiheessa varoitan jo lukijaa postauksen tulevasta pituudesta, sillä asiaa riittää. Kahvista kiinnostuneet voivat pompata suoraan alas, niitä on jälleen siunaantunut jonnin verran.-

Jatketaan kuitenkin siitä mihin viime kerralla jäätiin, eli rannalle jossa naputtelin puhelimeni kautta edellisen “rakas päiväkirja”avautumisen.

Nohevana jatkoin samaa linjaa ja kirjoittelin lisempää seuraavana päivänä. Ajattelin vipata senkin netin suojiin puhelimelta kuvien kera… ei mennytkään kokonaan!? Sain hetken ihmettelyn ja pään raapimisen jälkeen tekstarin “ulkomaan datasiirto saldorajasi on nyt 80% käytetty, täyteen mennessä DNA sulkee autom. datasiirron“.
Siis olenko mä ottanut jonkin tuollaisenkin limitin tietämättäni, ihan fiksuhan tuo olisi, mutta olisin nyt kuitenkin voinut bloggailla samalla kun möllötän auringon alla.
Jäi siis koko pläjäys tänne kinosten keskelle, vedetään sitten ulkomuistista. Niin, kirjoitinhan kuitenkin siitä huolimatta puhelimen muistiin, mutta sitten tänään tonttuillessa paketteja Kotkan suunnalla jätin jotenkin sen liukkaan kerpeleen taskustani hankeen (onneksi kuitenkin löytyi ja vielä ehjänä).

Que?

Urhea pikkumatkaaja nukkui matkoilla nousuissa ja laskuissa, ihan pienillä kitinöillä selvittiin 5h per suunta.
Maisemat olivat aikast hulppeita! Harmittaa kun en saanut kunnon kuvaa Suezin kanavasta, sillä kuitenkin aikamoinen historia etc. Jotain sen jälkeen kuvattua viskaan tuohon vasempaan laitaan koristukseksi.

Aiemmin kolmantena päivänä kun kierreltiin ympäristöä, tuli sieltä yksi driftailua mäenlaskun yhteydestä, siitähän piti ottaa kanssa kuvaa, tässä osoitan oikein mallikkaasti varjolla syvintä uraa. Sama kuin toisen päivän laguunissa uimiset, vaikka kuvassa vedänkin selkää jo takaisinpäin.

Paikallisilla oli jokin outo (uskallanko sanoa) rakkaus pikkulapsiin (ei mitenkään kinkysti), muslimikulttuurissahan äijät painaa töitä ja muijat on kotona hoitamassa penskoja. Ei nähty montaakaan akkaa töissä, ihan murto-osa siitä mitä ukkoja. Leevi oli vähän väliä jonkun lirkuteltavana, sormia napsuteltiin ja vihelleltiin snadisti, tehtiin ilmeitä ääniä jne. ei meitä niinkään huomioitu, Leevi keräsi jälleen ns. pisteet kotiin. Kuvassa ihan mukava juippi pitää onneissaan Lii-Vaita sylissään, eikä meijän pikku jantteri juurikaan vierastanut, ihmetteli enemmän missä ne aikuiset naiset ovat.

Nd: Wintercoat – Yule Ale
pesee kevyesti aiemman maussaan, huom. nämä arviot ovat täysin omasta suusta.

4. päivä

PoolBoys

Viimein päästiin altaalle, ja tottahan se oli silloin jo vetämässä pilveen. Vaikka ei tuolla niin väliä näkynyt myöhemmin olleen, sen verran nahkaa kiristi, saattoi jopa väriäkin tarttua iholle.
Kuitenkin Leevi, tuo vanha vesipeto ei aristellut vettä, sukelsi jopa pariinkin otteeseen niin että isi oli ottamassa veden alla kuvailemassa. Saas nähdä miten kuvat onnistuvat kun käydään teettämässä. Luulisi onnistuvan, sen verran hyvin valaistu allas luonnostaan jo, ja kamerassa kasisatasta filkkaa salaman kera. Voisin veikata onnistumiselle 70/30, kun Suomessa filmille kuvattiin, niin kuvat olivat poskellaan.


tässä ollaan just tultu veteen, ja pientä totuttelun poikasta ilmoilla.

My Babe and Baby

Hotellin siistijillä (niin kai se nykyään sanotaan?) otti aikaa aina huoneissa, vaikkeivat

need...more...speed

mokomat edes aina vaihtaneet lakanoita. Sitä postailtailtiin lähistöllä, aurinkoa keräillen, siinä samassa mestassa oli pienehkö “ramppi”, jota tietenkin piti kokeilla, enkä edes ollut tällä kertaa katollaan.

Sit kun mentiin huoneisiin niin selvis, miks siistijällä otti sen oman aikansa. Oli tehnyt ihan kelpo jälkeä, mutta luulenpa että suurin osa ajasta meni pyyheorigamien vääntämisessä.

Illalla jälleen downtowniin, sillä nyt kun oltiin luettu karttaa, niin huomattiin että aiemmin oltiin vasta raapaistu pintaa. Pidemmälle eräänlaisen kanaalin yli mentäessä tuli uutta nähtävää, uh ja oh, kuulosti paremmalta, aikast paljon samat puljut sielläkin, mutta maisemat oli ihan kelvot.

5. päivä
Lähdettiin tutustumaan ruokailun jälkeen läheiseen toiseen ns. keskustaan, Tig Marinaan.
Omalta hotellilta kuvaa edestäpäin, tai miten sen haluaa ottaa, oikeastaan kun hotla on kolmen hotellin kombinaatio, niin sisääntuloja on enempi, mutta tästä kuitenkin jokaisen Three Corners Rihana:n respaan siis menot.


Tottakai finn(mokaakaikessa)matkojen karttalehtinen oli niin suuntaa antava, että mittasuhteet näyttivät sen nopeimman reitin kiertämään hela El Gounan. Tuli kuitenkin nähtyä enemmän ja vastatuuleen oli mukava kelailla, näki samalla muutakin kuin sitä rakennettua hotellien puistoistutuksia.

Perillä meidän lähellä sijaitseva downtown kalpeni aika nopeaan, oli hulppeita jahteja yms.

Kuitenkin tämä oli ehkä aavistuksen liiankin rauhallinen paikka, jotain älämölöä pitää olla

kuitenkin, eivätkä liikkeiden tarvitse olla vimosen päälle, riittää ne kojutkin (paitsi jos olisi ökyrikas ja ajelisi omalla paatilla sinne rantaan…)

6. päivä

Tälle päivää olikin varattu reissu, joita siis meidän ei alunperin pitänyt tehdä ollenkaan. No tuli kuitenkin lähdettyä Giftonin saarelle, sinne lööbaamaan aurinkoon, matkalla sinne meri-ilmaa ja perillä sit ehkä snorklausta.
Matkaopas myi matkan esteettömänä, joten mikäs siinä, kruunu reissun päälle tuollainen.

Alussa alkoi jo karu totuus, piti änkeytyä pikkuiseen pakuun, sitten paattiin meno meni kantamalla (olin aikast varma että jossain välissä joku kantaja astuu ohi lankun). Perillä piti siitä kelluvasta paatista pompata kirkkovenettä muistuttavaan kirppuun. Kirppu ajoi melkein rantaan, eli pientä vesikosketusta sai jo siinä.
Eli perillä? Ei, meidän ryhmä jatkaa rantaa pitkin kybä minuuttia “paremmille paikoille”, ei muuten mitään mutta kun liikkuminen oli aikast mahdotonta. Onneksi ruotsalais opas jeesas siinä menossa paikalle, puhki tais olla sekin perille päästyään. Voin todeta renkaissa ja laakereissa olevan hiekkaa.

MUTTA, kun päästiin itse asiaan, eli lasit naamalle ja putkea suuhun ja kurkkimaan kaljojen mestoja, unohtui kaikki hässäkkä ikään kuin siihen paikkaan. Ei sitä osaa oikein kuvailla miten upeaa se oli, se on niitä juttuja jotka pitää käydä itse kokemassa. Papukaijakala oli mielestäni hienoin mitä näin niillä koralleilla.
Kuviakin Sanna otti, toivottavasti saadaan suolaisia kuvia kotiin kehyksiin.

Jopa Leevikin kävi kastamassa jalkansa punaiseen mereen

Viimeisenä päivänä olikin jo lähtö takaisin.
Hurghadan kenttä on sotilaskenttä, ja sen kyllä huomasi… ihan ihme häröilyä, turhia turvatarkastuksia joissa ei oikeastaan edes katsottu mitään, kunhan jonotettiin vaan.

Kahveista…
Juuri ennen lähtöä sain HasBeanin tilauksen 750g kahveja. Sitten mitä itse toi matkalta 300g. Äiti toi Goa:lta vielä 450g. Eli pavut pakkaseen ja aikamoinen juominen käyntiin, HasBeaniltä tilaamat El Salvador, Honduras ja Costa Rican pavut ovat pakkasessa.
Muista joutui hetken googlettelemaan tietoja, ennen kuin sain niihin oikeat paikat ja jne.

Näitä tuli tilattua (kuvauksineen):
Costa Rica Finca Bella Vista
Suklaa, säilyke persikoita, kuivattuja aprikooseja, kaunis pehmeä pitkä jälkimaku.

El Salvador La illusion Bourbon 2010-2011
Limonadi, sorbetti, puhdas, poreileva, hämmästyttävä.

Honduras Finca Santa Marta Pacamara Microlot 2010-11 Organic
Persikka, kesäiset hedelmät, omenaa ja melonia

Intia Dark Forest Kathlekhan Estate
Kuppi on tuomittu olemaan täyteläinen ja hyvin selkeä, happamuus korostuu marjojen mauista terästettynä makeudella

Intia Elephant Valley Jungle Blend Coffee
Organic kahvi josta tietoa täällä, 100% Arabicaa jauhettuna foliopussiin jossa venttiili, se laitettuna eräänlaiseen hamppupussukkaan [tyylilyyli]. Kahvi on “shade grown” josta voi lukea sitten taas täältä

Egypti Al-Yemeni Turkish Coffee Dark Roast & Extra Cardamom Light Roast
Pehmeä, sopivan “tuhkainen” [joka siis tässä on positiivisessa mielessä], joka tapauksessa tasapainoinen. Kardemummammalla höystettyä en ehtinyt matkalla maistaa, joten piti ottaa testiin. Vaikka paketissa lukee “Turkish” niin ei sitä ole jauhettu kuitenkaan turkkilaiseksi, enemmän se menee suodattimella kuin espressona, sen mitä pääsin sitä hiplaamaan kojuilla, etsien papuja.

Mutta ei tätä voine jättää loppukuvaksi…
Viimeisessä kuvassa Lii-vai ottaa rennosti (oppinut työmimään), ja hakeutuu hiekalle, kuvasta tovi ja nyrkillinen hiekkaa suussa. Sitten hymyillään perään.

Kommenttia

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s