Laatuaikaa ja Selloa.

Posted: 30/07/2010 in Elämää, kahvi
Tags: ,

Nyt alimittainen sammui hetkeksi, syötin/syötettiin se maitokänniin.
Tämähän tarkoittaa sitä, että nyt on vanhemmilla sitä “laatuaikaa”, eli Sanna tekee ruokaa ja mä hillun koneella. Toisinaan tenavan tipahdettua, katsomme telkkarista jonkin aikuisten sarjan (esim. House).
Voidaanhan sitä katsoa muksu sylissä jotain CSI:tä, mutta pitää samalla selittää toiselle sitä juonta, että pysyisi itsekkin kärryillä. Sana “laatuaika” on siis saanut nyt uuden käsitteen, kun saisi juoda edes yhdessä kahvit rauhassa.

Toissailtana hetken mielijohteesta tuli päätös lähteä Kotkaan.
Eilen aamulla sitten hösättiin itsemme matkaan mars, vaikka heräsimme hyvissä ajoissa emmekä mielestämme vitkutelleet, se aika vain karkasi, lähtö tapahtui kahdelta.
Perillä etenimme tutut ja sukulaiset,  järjestelmällisen epäjärjestelmällisesti (helppo lukea/kirjoittaa tuo oikein). Säätiedotus teki jälleen temput ja saimme ryöpyn vettä niskaan, onneksi olimme juuri sillä hetkellä autossa. Meripäivien paraati ei ollut, eivätkä monet monet katsojat.

Tänään herättiin jälleen kotoa, eli emme jääneet juomaan itseämme meripäiväkänniin, vaan ajoimme takaisin illalla.
Päivän ohjelmaan ei oikeastaan kuulunut kuin Sellosta poikkeamaan kaiverruksessa ollut kummilusikka, kuitenkin kello on nyt mitä on ja päivä tais olla tässä.
Kultaliikkeessä eivät myyjät saaneet sitä kaappia auki minne lusikka oli piilotettuna, pyydettiin tulemaan hetken päästä uudelleen. Siinä sitten kahville, viime kertaiset karmeat muistot Robert’s Coffeen jäälattesta, puistattivat vieläkin, niimpä sitten Café Buffon näytti kivalta.
Katselin jälleen hintoja, ihan vain ihmetellen miten joku voi pyytää espressosta (30ml) 2,30e, cappuccino 2,70e. Ei ihme ettei Suomessa kyseiset juomat ota tulta alleen, muualla maailmassa saat esson alta 0,50e väkisinkin.
Otin esson kuitenkin, koska ei viiti istua pöydässä ilman mitään. Tarttuipa matkaan vielä yhteinen mokkapalakin. Kysäisin (kuten yleensä teen) että “saakos tiedustella mistä pavuista juomani on jauhettu?”, myyjä totesi että pavut tulevat Robert’silta (joka on siis ikäänkuin sama Pauligin kanssa). Myyjä tarkasti pavut, olivat Habaneroa :) hyvä että otin esson, sillä mielestäni kyseinen papu ei vaan sovi maitojuomiin.
Sannan capu olikin maistajan mielestä pahaa, palaneen makuista. Maistajalla on aika lailla jo kokemusta erilaisista capuista, niin kotoa kuin ravinteleista/kahviloistakin, poltti vielä suunsa kaupan päälle. Jotta jotain hyvääkin, niin mokkapala oli helmi, ja itse pidin essosta, jonka tilasin sinkkuna ja sain tuplana (parhautta).

Aamulla naamaa ajaessani päätin ajautua myös parturiin, alkaa pikkuhiljaa muistuttaa jtn hippiä.
Kun olimme kahvitelleet, lähdimme metsästämään saksijaa. Onneksi Sellossa on monta hiustenpoistoliikettä, niitä sitten kierreltiin. Kaikissa paitsi yhdessä oli täyttä, mutta siellä homma torppasi pariinkin asiaan, pelkkä leikkuu maksoi 35e, enkä ollut aamulla pessyt hiuksia (eilisilta ei kelvannut), he eivät suostu leikkaamaan kuin vastapestyjä hiuksia eikä siitä annettu periksi. Itse kyllä pystyin helposti joustamaan, odottelen huomiseen tai vaikka ensi viikolle ja käyn naapurissa parturissa.

Loppukuvana Café Buffonin espresso ja mokkapala.

Kommenttia

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s