Viikonloppukattaus

Meillä alkoi viikonloppu jo perjantaiaamuna, kun pösö starttasi mummilaan. Aluksi oli tarkoitus heitättää siellä talvinakit alle, mutta vesisateen painostamina luovuttiin ideasta ja siirrettiin tapahtumaa.
Mummilassa kuitenkin kahvien jälkeen potkaistiin roadtrip käyntiin, matkalla mökille.

Toki tehtiin jo siinä puolen päivän kohdalla Lahdessa visiittiä tutun luona, katsastatettiin uutta kämppää ja käytiin ulkona syömässä. Oli kiva stoppi.

Illalla saavuttiin mökille tunti faijan perässä, joka oli ehtinyt sopivasti ehtinyt tuikkaa mökin liekkeihin ja lämppärin aittaan.

aamuaurinkoa aitan ovesta sisään

Lauantaina kävästiin isovanhemmillani Saarijärvellä, vietiin sinnekkin L:n askartelemaa isänpäiväkorttitaidetta. Syötiin kahvit ja juotiin herkut, sit hieman vanhoja valokuvia.
Vanhoista kuvista napsin itsellekkin muistoja pokkarilla ja puhelimella, pari laitan tähänkin.

Minä ja systeri arolla 80-luvun alussa

Irakissa fillaroimassa kotiin

Aavikolla systerin ja faijan kanssa

Irakissa,Mosulissa joskus 80-82 systerin kanssa isän käsissä kiinni

Saarijärveltä sit kohti kotia, mut kuinka ollakkaan, tehtiin jälleen stoppi Lahdessa.

Sieltä kotiin tuli ensimmäistä kertaa vastaan räntääkin, sai taas muistutuksen siitäkin märästä ärsykkeestä. Onneksi ei tullut kuin jtn 20km matkan ajan, mutta säkkipimeässä se sai hyvin terrorisoitua pitkien valojen käytön hyödyn.

Tänään sunnuntaiaamuna sit kotona herätys, ja mikäs sen mukavampi päivä kirjoittajalle kuin isänpäivä.
Hellyttäviä kortteja ja lahjoja.

Aamukahviksi keitin Square Mile Coffeen “Monte De Oro Ladera, Alarcon Family, Fully Washed, Yellow Catuai, Guatemala”:sta V60:sella jotenkin tosi maukkaan kupin. Aiemminkin on maistunut, mutta en tiedä mikä tässä uutossa osui kohdilleen, sillä oli pari astetta enemmän kuvausta kohti kohdillaan kuin ennen.
Ehkä tuohon Harion Glass serveriin tehtynä (itse itselleni ostamani etukäteislahja, krhm)se saattoi olevinaan olla parempaa, tiedä sitten…

Latasinpa aamulla SqM:n Sweetshop espressostakin shotin. Aivan kuin hedelmäkarkkia, ja sen verran stydiä kamaa, ettei sitä montaa shottia viitsi vetää putkessa.

Tästä espressosta sitten loppukuvat:

Kahvia Kolumbialaisittain

Nyt on mulla jokin Kolumbiakausi päällä. Enpä tiedä mistä tää nyt on alunperin lähtenyt, mut huomasinpa tilanneeni ja ostaneeni kyseisen maan papuja, kuukauden varastoksi (ehkä vajaan, riippuu miten hyvin maistuu).

SquareMile Roasteryltä Lontoosta tuli jälleen kaksi pussia, Espresso blendi Red Brick ja La serrania Huila.

Sit kun luin twitteristä Johan&Nyströmillä olevan Kolumbialaista pestyä Geishaa “limited edition“, niin oltiin siellä tänään poistamassa pussia hyllystä (ei kyl halvin papu, joten odotukset tän kanssa huikeet). Lajike on harvinainen, joka onnistuessaan tekee kahvista tajuttoman hyvän.
Tuo harvinainen sana on vähän nyt niin ja näin, joidenkin mielestä se ei enää ole harvinaista, omasta mielestäni se taas on. Eritoten mitä tulee sen kolumbialaiseen esiintymiseen, ei omalla kohdallani ole aiempia kokemuksia. Ainostaan Panamalainen geisha on tuttua.

Telkkarista tuli Splash, tämä uimahyppyohjelma jossa julkkikset hyppii. Leppoisaa katseltavaa, voi nollat taulussa kyttäillä. Hattua nostan näille julkkiksille, joilla mm.korkeanpaikankammoa, uimataidottomuutta yms. ja silti hyppäävät.

Niin eli takas asiaan…

Tätä katsellessa, annoin espressokoneen lämmetä, ja samalla tein pikku valmisteluja vasemmalla kädellä tulevaa uuttoa varten.
Kun nyt tällä erää tämä Red Brick versio 7 (kaiketi?), jossa siis seuraavat; 40% La Serrania, Colombia 30% Tega and Tula, Ethiopia 30% Sertâo, Brazil.

Uutto meni loistavasti, kerralla nappiin, ja nakukahvalla tarkkaillen. 18,5g kahvassa josta 25g kuppiin 23sekassa.
Oikeastaan, on mennyt siitä alkaen hyvin, kun WBC kisoja katsoessa näin Matt Pergerin (Australia) käyttävän tamppauksessa nutation tekniikkaa, ja sitä itse nyt käyttäen.

Makua pitää tuumailla tarkemmin, erittäin hyvää oli, mutta mitä sieltä erityisesti erotteli, niin se on taas toinen.
Listaisin ekaan shottiini ainakin vadelman ja lime hapokkuuden, sekä brown sugar olis kaiketi yks kans. Pitää maistella enempi, mikä nyt ei luultavasti tule olemaan ongelma (eräänlainen juoppo[?]).

La Serraniaa on kehuneet sitä juoneet, kuvaus SqM:n sivuilla sai sitä tilaamaan ” It has sweet peach and vanilla notes with a brown sugary sweetness, lovely raspberry acidity and a silky mouthfeel”, miksipä tälläistä ei haluaisi maistella.

Näihin papuihin ja ajatuksiin, hyvää yötä/päivää/ja huomenta, milloin tätä nyt luetaankaan.

Varaston kätköistä

S kävi varastolla viemässä espressokoneen laatikkoa, ja vähän järkkäilemässä. Sit palas aarteen kanssa!

RC10 B4 Buggy Asso Stealth

Niin, pölyinen on. Ja ei kauheammin ihastusta herätä, näin kuvasta, vielä huonosta sellaisesta.
Mut annas, kun tuon saa liikkeelle täysin kunnossa, se on sit teiden valtias! (ei nyt ehkä ihan, mut kiva lelu kuitenkin)

sisältäkin vielä noparit yms. tallella, toimivuus selviää sit myöhemmin

Laatikossa oli neljä pötköä akkuja ja ihan hyvä laturi niille, pitäis varmaan heittää aamusta heti latinkiin pari ainakin. Ni sit näkis miten yskii, ja mistä puristaa ja hankaa. Realistina tässä on ajateltava, että tämä vaikka on ns. ajaton, niin on siitä kuus vuotta kun se on ostettu. Vähän vähemmän on takuuta siis voimassa, tai edes koko liikettä kun tutkailin googlella :)

Reedy 17T

etujousta ja ohjainta

Eipä siinä, samalla kun on ulkona skeida ilma, eikä heko pääse ilmaan. Ja kevyet leijailut pienissä sisätiloissa alkaa vaatimaan jo varaosia, niin on tämä mukava piriste (laillinenkin vielä).

servo hiukka putsausta vailla, toimi, jookosta…

Jotain lumisuojaa tolle moottorille sais varmaan kehitellä…

Mut ei jää autoihin ja yhteen varastoreissuun tää postaus.
Jos joku muistaa, oli mulla Elektra Micro Casa a Leva espressokeittimenä. Niin ja blogia seuranneet tietävätkin et tilalle tuli Rocket R58 Dual Boiler, tykki mikä tykki, vaikkei näitä kahta voikkaan verrata mitenkään. Elektrakin löysi jo uuden kodin, hieman jäi taas ikävä, sama kuin vanhaa pasuunaakin (autoa siis, Passat W8).

Shotteja sai hakea kohdalleen jonkin verran, ja aina kun sai, niin papu loppui ja piti virittää uudelle.
Yks oikein mukava espresso blendi tuli Koppi:lta, nimeltä Silent Shout. Alla kuvia shotista ja pussista, ostaisin uudelleen jos tulis vastaan, tääkin oli sellainen erä.

shotti

crema

Ymmm, ymm, ymmm… :)

Oon nykyään jättänyt iltaoluita vähemmälle, ja lähtenyt S:n kelkkaan näiden terveellisten iltapalojen napsimiseen.

Angry Birds Explosive Espresso

Ja koska ei vielä tänäänkään kolissut sumuisilta saarilta herkkuespressoa, niin kaupassa ikäänkuin puolivahingossa sieppasin kärryihin “Angry Birds Explosive Espresso“:a.

Pussin kuva netissä

pussi kotona

Mitä se oli, ykstoista ja euroa ja rapiat 500g. Jos on aivan kuraa, voi sitä käyttää myllyjen puhdistusten jälkeisiin läpiajoihin ynnä muihin tuiki tarpeellisiin menoihin.

Pussi on ihan jännä, olettaen toki ettei ole jo aivan täynnä Rovion lintuja, kuten varmaan jtn 90% yli 13vuotiaista alkavat olemaan.

Paulikin sivuilta kopsattua: “Papukahvin ystäville hereille räjäyttävä espresso!
Tasapainoinen, vahva ja intensiivinen kahvisekoitus, joka syntyy mm. pehmeän makeista Brasilian ja Kolumbian arabica-pavuista. Ripaus robustaa antaa espressolle tyypillistä ryhtiä.

Paulig Angry Birds Explosive Espresso -kahvi on paahdettu paahtoasteeseen 4, mikä takaa intensiivisen ja tasapainoisen makunautinnon.”

pussi takaa

Nelonen olis tuolle just oikea, tai jos puolikkaita jaettaisiin, niin antaisin kolme ja puoli.

Eikä mielestäni ollenkaan metsään mennyt, sillä kun tossa hetki sit pari shottia tein, niin yllätyin positiivisesti. Bodya riitti ihan mukavasti, sellainen tummanpuhuva, aavistuksen jälkimaussa jopa tummaa suklaata (?), mutta pehmeät shotit sain aikaan.

Turha tätä on erikoisen vahvana ja sängystä nostajana pitää, eiköhän ole kuitenkin ihan samaa luokkaa kuin basic espressot maailmalla muutenkin.
Mutta kiva piristys oli maistaa, ennen kuin haukkuu kaupan ulkopuolella tiedostamatta mitä pussi pitää sisällään.

Voisin joskus kuvitella tätä käyttäväni pahan päivän varalla, eli kun olen pavuton muista merkeistä.
Ennemmin tämä kuin Lidlin shaisset halpikset, joista toki on kanssa joku löytänyt helmiäkin, mutta ylipäänsä.

Paulikin sivuilta vielä poimittua, Baristan vinkit: ” “Slingshot latte”
Viritetty latte. Tuhdisti espressoa ja aimo annos makua. Jos kuningaspossu saisi valita, tämä olisi hänenkin valintansa.
– 2×30 ml Paulig Angry Birds Explosive Espressoa
– 2 dl höyrytettyä kuumaa maitoa
– tujaus vaahterasiirappia”

Tämän jätän kyllä suosiolla omaan arvoonsa, sillä olen sen verran kaavoihini kangistunut, et nämä siirappileikit eivät mun kahveihin kuulu jne (varsinkin “jne”).

Mun älyttömän hienoon Space Needle shottilasiin tehty esso, ihan onnistunut kuuskyt prossanen, cremakin lupaili ihan juotavaa. Ja joihan tuon.

Overdose before afternoon

Kuten aiemmassa postauksessani tulin maininneeksi, en tarvitse paljoakaan unta. Niinpä silmät olivat kuin jousilla viritettyinä auki aamulla kuudelta, puoli seitsemän nousin, tietenkin lihasmuistista lähtien keittämään kahvia.

Nätisti meni, mothership of minime ei herännyt, käytin eilistä kakkossuunnitelmaa, buhuhahaa. Siinä ensimmäinen shotti (5dl), kun mothership heräsi minime:n herättämänä, uskalsin laittaa Silvian jo tulille ja tykitin suoneen tuplashotin (espresso 55ml).

Sitten se odotus alkoi, livestreamina tuli HasBeanin Steven “juontamana” Irish Barista Championship Final. Alkuun heti suosikkini Colin Harmon A.K.A DublinBarista, tätä odottaessani jauhoin french karkeuteen PeDellä loput Indian Monsoon Malabar pavut, jotka vippasin Abidin kautta kuppiin (2,8dl). Alkoi jo hieman kummastuttaa mikä kestää kun kuppikin tyhjenee eikä ruudulla näy mitään, no eihän se näy kun katsoo kelloa Suomessa.

Tuli parin tunnin viivytys, joka meni ihan FB-pokerin kanssa ja blogeja lueskellen. Törmäsinkin ihan mielenkiintoiseen uutiseen YLE:n sivuilla, “Kahvi saattaa lieventää tulehduksia“, tähän en ota itse ollenkaan kantaa mutta hieman aluksi hymyilin sitten se hymy hyytyi ja muuttui otsakurtuksi (mietteliään näköiseksi).

Noniin skabat lähti käyntiin, streaming ikkunan viereisellä ikkunalla oli hyvät chat keskustelut, irkkuaksentti sai oman annoksensa. Siinä tauolla kun Colin putsasi laitteita ja valmistautui koitokseensa, kävin jauhamassa sähkömyllylläni pääsiäis kahvista vielä Neilikkamukin täyteen (5dl), jottei vain tule jano katsellessa. Colinin suoritus meni nappiin ja loppujen lopuksi mies kruunattiin voittajaksi, isot onnittelut täältä ruudun takaa siitä, hykertelin tyytyväisenä.

Sitten aloin tekemään laskuja kuluttamastani kofeiniinidoupista, tulin tulokseen 1,335litraa. Vaikka nyt ruoan jälkeen tekisi mieli keittää kupponen kuumaa, taidan jättää väliin, silla vaikka kuinka tutkimukset osoittaisivat tämän vähentävän tulehduksia yms. niin johonkin on vedettävä raja. Omani kulkee tässä.